Vammaispyöräily, Para-cycling

 

VAMMAISPYÖRÄILY

Pyöräily on ollut paralympialaji vuodesta 1988 lähtien. Liikunta- ja näkövammaisten urheilijoiden lajissa kilpaillaan rata- ja maantiepyöräilyssä. Näkövammaisten tandempyöräilyssä myös edellä ajava näkevä pilotti polkee, ja hänetkin palkitaan. Mitalin sai näin olleen kaulaansa myös Jarmo Ollankedon pilotti Marko Törmänen, kun kaksikko polki maantieajossa hopealle Pekingin paralympialaisissa 2008. Ollanketo ja Törmänen ovat opetus- ja kulttuuriministeriön suuren 15 000 euron apurahan saaneita urheilijoita. Pyöräilijöistä myös Arttu Mäkinen ja hänen pilottinsa Aki Turunen ovat apurahaurheilijoita, he saivat  7500 euron apurahan.

Paralympialaisissa pyöräilyn säännöt ovat lähes samat kuin olympialaisissa. Ratapyöräily tapahtuu velodromilla, jossa ajetaan kilometrin aika-ajo seisovana lähtönä. Lisäksi ohjelmassa on 200 metrin pikamatka ja takaa-ajo. Takaa-ajossa on kaksi ajajaa vastakkain, lähtö radan vastakkaisilta kohdilta. Paremman ajan tai vastustajan kiinni ajanut voittaa. Takaa-ajossa on myös joukkuekilpailu. Maantieajossa matkan pituus vaihtelee eri luokkien mukaan, aika-ajossa urheilijoiden lähtöväli on yksi tai kaksi minuuttia ja peesaaminen ei ole sallittu.

Luokittelu

Vammaispyöräilyssä eli parapyöräilyssä on useita luokkia urheilijoiden vamman vakavuuden ja tyypin mukaan. Pääluokkia on kilpailuvälineen mukaisesti neljä: tandemit, käsipyörät, kolmipyörät sekä tavalliset pyörät. Vammatyyppi ja vamman vakavuus määrittää tarkemmin luokan.
Kaikki näkövammaiset ajavat tandemeilla apupilotin kanssa luokassa B. Luokittelun tekee aina silmälääkäri ja kaikki luokitukset määräytyvät parhaan silmän ja parhaan korjauksen mukaan. Näkövammaiseksi paralympialaisissa voidaan luokitella urheilija, jolla on keskeinen puutos näkökentässä
Liikuntavammaiset jaetaan kolmeen eri ryhmään vammasta riippuen. Pääasiallisesti voidaan sanoa, että alaraajoista halvaantuneet ajavat käsipyörillä (H), hemiplegiasta tai muusta halvauksesta kärsivät kolmipyörillä (T) ja jalka- tai käsiamputoidut tavallisilla pyörillä (C). C-, T- ja H-luokissa on kahdesta neljään eri tasoa vammatasoon perustuen, ja luonnollisesti miehille (M) ja naisille (W) on omat luokkansa.

Arvokilpailut

Kaudella 2011 MM-mitaleista kilpaillaan Tanskassa, lisäksi lajissa järjestetään vuosittain 3 maailmancup-kisaa.

Kiinnostuitko?
Lue lisää:

Suomen Paralympiakomitea www.paralympia.fi
Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta www.vammaisurheilu.fi

Suvi Aho, lajikoordinaattori, Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta ry, puh. 0400 933 312, suvi.aho(at)vammaisurheilu.fi (vuorotteluvapaalla 17.1.2011 lähtien)
Sami Övermark lajikoordinaattori (vuorotteluvapaan sijainen 17.1.2011 lähtien)
puh. 044 753 5138, sami.overmark(at)vammaisurheilu.fi
Katja Saarinen, kehittämispäällikkö, Suomen Paralympiakomitea, puh.0 50 379 0959, katja.saarinen(at)paralympia.fi 


 
 

 
MAANTIEAJOSTA SUOMALAISITTAIN PETTYMYS

Suomalaisten osalta tandem-kaksikoiden maantieajo vammaispyöräilyn MM-kilpailuissa ei sujunut toivotulla tavalla, sillä Jarmo Ollanketo ja pilottinsa Marko Törmänen sijoittuivat 15:nneksi ja sairastumisen vuoksi Arttu Mäkinen ja pilottinsa Aki Turunen eivät pystyneet starttaamaan lainkaan.
Suomen joukkueen kisataktiikka koki kolauksen jo ennen starttia, Aki Turunen joutui flunssan ja kuumeen vuoksi jättämään kilpailun väliin. Alustava suunnitelma oli, että molemmat suomalaisparit yrittävät yhdessä irtiottoa kisan alkupuolella reitin kapealla ja teknisellä osuudella. Kahden parin voimin vastaava taktiikka olisi ollut mahdollinen, mutta kilpailuun starttasivat vain Ollanketo ja Törmänen.
 
 Ollanketo ja Törmänen ajoivat koko kilpailun hyvissä asemissa pääjoukossa. Kuudennen eli toiseksi viimeisen kierroksen alussa he lähtivät irtiottoyritykseen kahden muun joukkueen kanssa eli taistelemaan sijoista 4-6. Irtiottoryhmän ero pääjoukkoon kasvoi parhaimmillaan jo 15 sekuntiin, mutta irtiottoryhmä ajettiin kuitenkin kiinni Puolan toisen tandem-parin toimesta, koska he halusivat turvata kärkiryhmässä lähes kahden minuutin päässä olevan puolalaisten mitalin.
 
Muut sijat jäivät pääjoukon osalta myöskin loppukirin varaan. 300 metriä ennen maalia suomalaiset olivat hyvissä iskuasemissa. Sitten tapahtui kolari, jonka Ollanketo-Törmänen välttivät, mutta joutuivat koukkaamaan ja laskemaan vauhdit alas ennen loppusuoran kiriä. Tuloksena 15. sija, 1.13,7 voiton vieneille Ranskan Olivier Donvalille ja pilotilleen John Saccomandille hävinneenä.
”Kisa oli normaali pääjoukossa ajokisa. Ajo oli ajoittain todella hermostunutta ja tönimistä ilmeni. Kovasti tehtiin töitä. Kuudennen kierroksen pääjoukon irtiottoyritys ei tuottanut tulosta, kun muut mukana olleet eivät halunneet tehdä tarpeeksi töitä irtioton suhteen ja pääjoukko ajoi Puolan johdolla meidät kiinni. Jarmo kärsi jalkakrampeista matkan aikana, joten meidän piti säästellä voimia loppuun. Ei tämä tulos lohduta eikä pistepottikaan Lontoon karttunut”, Ollanketo ja Törmänen kommentoivat kisan jälkeen.                     
 
JANI PELTOPURON MM-MAANTIEAJO PÄÄTTYI RENGASRIKKOON
 
Käsipyöräilijä Jani Peltopuron maantieajo päättyi jo alkumatkalla rengasrikkoon vammaispyöräilyn MM-kilpailuissa Tanskan Roskildessa. Peltopuro kärsi rengasrikon noin kahden kilometrin ajon jälkeen 60,8 kilometrin maantiekilpailussa ja keskeytti hieman myöhemmin.
 
Keskeytys harmitti Peltopuroa todella paljon, sillä hän sai kilpailuun hyvän lähdön ja pääsi ensimmäiseen tiukkaan mutkaan kymmenen parhaan joukossa.
 
”Ajo tuntui alusta asti hyvältä, mutta kahden kilometrin kohdalla eturengas alkoi hakkaamaan, mikä on merkki renkaan puhkeamisesta. Jatkoin kisaa muutaman kilometrin seuraavalle neutraalihuollolle asti, jossa sain uuden kiekon. Aikaa tuhraantui kuitenkin niin paljon, että tipuin kisan hännille kauaksi kärjestä eikä ollut järkeä jatkaa. Harmittaa todella paljon, koska ajo sujui hyvin aina rengasrikkoon asti ja mahdollisuudet hyvään sijoitukseen olivat olemassa”, Peltopuro sanoi.
 
MM-kilpailuiden päätöspäivänä sunnuntaina ohjelmassa on tandem-sarjojen maantieajo 107,6 kilometriä, johon Suomesta osallistuvat Jarmo Ollanketo pilottinaan Marko Törmänen sekä Arttu Mäkinen pilottinaan Aki Turunen. 
 

Peltopuro 19:s MM-kisojen aika-ajossa
Käsipyöräilijä Jani Peltopuro sijoittui aika-ajossa 19:nneksi vammaispyöräilyn MM-kisoissa Tanskan Roskildessa. Peltopuron tavoite oli parantaa edellisissä MM-kisoissa tullutta sijoitusta (20:s).
”Nyt 19:s, joten siltä osin tyytyväinen. Onnistuin voimien jaossa hyvin. Säästelin alussa hieman radan loppuosan mäkiin, koska radalla oli kohtuullisesti korkeuseroa. Tästä on hyvä jatkaa kohti lauantain yhteislähtökilpailuna ajettavaan maantieajoon, joka ajetaan samalla reitillä ja matkana 60,8 kilometriä”, Peltopuro sanoi.

Suomalaisista perjantaina kilpailee aika-ajossa tandem-kaksikko Arttu Mäkinen ja pilottinsa Aki Turunen. Kaksikon tavoitteena on pääsy kuuden joukkoon.

MM-kilpailuiden tulossivu: http://www.paracycling2011.dk/document/default.asp?documentID=380
 
MÄKINEN JA TURUNEN TÄHTÄÄVÄT KUUDEN JOUKKOON MM-KISOJEN AIKA-AJOSSA
 


Suomesta lähtee torstaina Tanskan Roskildessa alkaviin vammaispyöräilyn MM-kilpailuihin kolme urheilijaa ja kaksi pilottia. Suurimmat suomalaisodotukset kohdistuvat näkövammaisten luokan tandem-ajajien aika-ajossa Arttu Mäkiseen ja pilottiinsa Aki Turuseen.

”Aika-ajossa tavoitteena on kuuden joukkoon ajaminen. Realistisesti hyvällä perusajolla se on mahdollista. Kun kaikki menee nappiin ja onni on suotuinen, sijoitus voi olla parempikin”, Arttu Mäkinen sanoo.

Suomella on MM-kisojen aika-ajossa harmillisesti vain yksi paikka, joten tasavahvasti kesän kilpailuissa onnistunut Jarmo Ollanketo ja pilottinsa Marko Törmänen eivät valitettavasti pääse osallistumaan perjantain kilpailuun. Valinta kaksikon välillä tehtiin koko kauden tulokset huomioiden.

”Harmi, sillä molemmat olisimme perusajolla noin kärkikuusikossa ja nyt vain toinen pari pääsee keräämään Lontoon-pisteitä. Tilanne luo omat lisäpaineensa ja haasteensa, kaverit on lyötävä”, Mäkinen sanoo.

Sunnuntaina ajettavassa maantieajossa molemmat kaksikot ovat mukana. Kolmas suomalaisurheilija MM-kisoissa on käsipyöräilijä Jani Peltopuro.

”Yhteislähtökisaan lähdetään joukkueena toisen parin kanssa tekemään yhteistyötä, ja tarkoitus olisi, että molemmat parit olisimme mahdollisemman ylhäällä. Kymmenen paria kuitenkin saa vaan (Lontoon ranking-)pisteitä, joten ihan sinne kärkikahinoihin olisi tarkoitus tuupata”, Mäkinen sanoo.

Suomella on pyöräilyyn toistaiseksi yksi paralympiamaapaikka. Kaiken kaikkiaan Suomella on 20 paralympiapaikkaa, joissa mukana sekä miesten että naisten maalipallojoukkueet.
 

KOHTI LONTOOTA: JARMO OLLANKETO PANOSTAA NYT TODENTEOLLA PYÖRÄILYYN

 

Suomi sai toisen paralympiapaikan Lontooseen pyöräilyssä, jossa maapaikka tuli rankinglistan perusteella.Pisteitä ovat keränneet mm. tandempyöräilykaksikko Jarmo Ollanketo pilottinaan Marko Törmänen. Ollanketo kilpaili vielä viime talvena maasto- ja ampumahiihtäjänä paralympialaisissakin, mutta nyt hän keskittyy pyöräilyyn. Ensimmäinen talvi ilman maastohiihdon kisamatkoja on antanut enemmän aikaa pyöräilyn täysipainoiseen harjoitteluun.  ”Harjoittelu on helpottunut ja muuttunut paljon, kun toinen päälaji on jäänyt peruskunnon ylläpitäjäksi. Tavoitteet ovat selkeämmin asetettu pyöräilyyn eikä kuntoa ole tarvinnut ajoittaa hiihtokilpailuihin. Nyt olen saanut rauhassa keskittyä pyöräilyyn ja odotan innolla kesää, jotta näen harjoittelun vaikutukset”, Ollanketo toteaa.

 

”Treeniohjelmaa toteutetaan Antti Hagqvistin suunnitelmien mukaan. Wattipyörä on kovassa käytössä ja peruskuntoa pidetään yllä niin hiihdolla kuin lumikenkäilyllä. Harjoitusohjelmaa on muutettu paljon ja siihen on otettu mukaan uusia asioita. Harjoittelua seurataan tarkasti ja ”turhat” seikat on karsittu harjoitusohjelmasta pois. Tulokset ovat jo parantuneet”, Ollanketo jatkaa. Kisakauden tärkeimmäksi tavoitteeksi Ollanketo on asettanut 8.-11. syyskuuta Tanskassa järjestettävät MM-kisat. ”Viime vuoden MM-kisat olivat minulle pettymys. Epäkohtia on korjattu niin välineissä kuin miehessä. Maailmancupin

Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU on jo useamman vuoden ajan tehnyt vahvaa yhteistyötä eri vammaisurheilulajien, lajivalmentajien sekä urheilijoiden kanssa. Tutkittaviin lajeihin on tullut vuosien varrella mukaan yhä uusia lajeja. Kihun tutkimus suomalaisten vammaishuippu-urheilijoiden kokemuksista urheilijan arkipäivästä. Tutustukaa >>>>