Nuorisojaosto

 

 

Lapsista ja nuorista 92 % ilmoittaa harrastavansa jotain urheilua. Lapset harrastavat nyt useampia lajeja kerrallaan verrattuna ensimmäiseen tutkimusvuoteen. Tyttöjen ja poikien harrastusmäärissä ei ollut suuria eroja.

 

Harrastetuimmat lajit ovat jalkapallo, pyöräily, uinti, juoksulenkkeily, hiihto ja salibandy. Eniten suosiota ovat lisänneet juoksulenkkeily, kuntosaliharjoittelu, salibandy ja ratsastus. Eniten harrastajia ovat menettäneet hiihto, pyöräily, yleisurheilu ja uinti.

 

- Vuoden 2009–2010 Kansallisen liikuntatutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että urheilu on edelleen suosituin 3–18-vuotiaiden harrastus. Esimerkiksi samanikäisistä lapsista ja nuorista harrastaa taidetta ja kulttuuria korkeimmillaankin alle puolet, analysoi johtaja Juhani Pehkonen TNS-Gallupista.

 

Urheiluseuratoiminta on edelleen suosiossa. Lapsista ja nuorista 43 % ilmoittaa harrastavansa urheilua urheiluseurassa. Vuonna 1995 urheiluseuroissa harrasti 34 % lapsista ja nuorista. Tämän lisäksi 258 000 seurojen ulkopuolella olevaa lasta ja nuorta haluaisi osallistua seurojen toimintaan.

 

- Seuraurheilulla on imua. Yhdeksän prosentin kasvu 15 vuoden aikana on kova tulos. Tämä kasvu on tullut pääosin joukkuepalloilulajeihin ja siellä etenkin jalkapalloon ja salibandyyn. Yksilölajeissa kasvulajeja ovat olleet uinti ja ratsastus, analysoi Nuoren Suomen kehitysjohtaja Pasi Mäenpää kasvulukuja.

 

Kova määrällinen kasvu tuo mukanaan myös haasteita. Seuroilla on suuri haaste sovittaa toimintaansa eri motiiveilla ja suorituskyvyllä mukanaolevien toiveiden mukaiseksi.

 

- Hyvin seurat ovat tässä paineessa selvinneet, mutta kasvuvauhti näyttää olevan hiipumassa. Ulkopuolella olevaan kysyntään on seuroilla vaikea enää vastata nykyisillä resursseilla, arvio Mäenpää seuratoiminnan tulevaisuutta.

 

Seuraharrastamisen ikärakenne on muuttunut. Urheilun aloittaminen valuu vuosi vuodelta yhä nuorempiin. 3–6-vuotiaista jo 29 % on mukana seurojen toiminnassa, kun 15 vuotta sitten luku oli vielä 18 %. 11-vuotiaita harrastajia on seuroissa eniten (60 %). Seuraurheilun lopettaminen alkaa kiihtyä 14-ikävuoden jälkeen.

 

Urheilua ja liikuntaa harrastetaan ohjatusti seuroissa entistä enemmän, mutta muu fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. Tutkimuksen mukaan koulujen liikuntakerhoissa harrastaminen sekä omatoiminen harjoittelu yksin tai kaverin kanssa on vähentynyt verrattuna edelliseen tutkimusvuoteen 2006.

 

- Tämä selittää osaltaan heikkoja lasten ja nuorten kuntotestituloksia. Myös urheilevien lasten ja nuorten kokonaisliikuntamäärät ovat liian pienet. Organisoidut seuraharjoitukset eivät yksin riitä täyttämään lasten terveysliikuntasuosituksia saati huippu-urheilijaksi tähtäävän 18 tunnin viikkoharjoittelumäärää. Hyvien seuraharjoitusten lisäksi tulisi harjoitella ja liikkua omatoimisesti enemmän, kommentoi Mäenpää.

 

 

Ajomatka oli pitkä, vaikka tulinkin Vaasasta Markun kyytiin. Tulimme perille yöllä noin kello 3.30. Nukuimme autossa sen aikaa, kun Markku laittoi pyöriä juoksusuoralle. Markku kävi katsomassa oleskelutiloja. Joku oli unohtanut sieltä ovet auki. Me menimme hiipien sinne nukkumaan yöksi.

Aamulla kokoonnuimme tartanille. Siellä päätettiin huonekaverit ja huoneet. Meille jaettiin myös leiripaidat. Minä olin samassa huoneessa Siirin ja Viivin kanssa. Jokainen vei tavarat huoneisiinsa ja melkein heti lähdettiin maastolenkille. Ajettiin noin 15 km. Solvallan maasto oli tosi mäkinen. Siellä oli niin jyrkkiä ylämäkiä, ettei niitä pystynyt edes ajamaan. Matkalla meni kaksi tuntia. Kävin nopeasti suihkussa ja menin kavereitteni kanssa syömään. Sitten oli vähän aikaa vapaata ja sen jälkeen oli salissa tietovisa. Siinä kysyttiin aika vaikeita kysymyksiä. Meidän joukkue ei pärjännyt oikein hyvin. Illalla oli kodalla iltapala. Siellä paistettiin makkaraa ja oltiin kahta eri leikkiä. Me olimme siellä tunnin ja sitten lähdimme takaisin omiin huoneisiimme.

Aamulla oli herätys 7.45, koska lähdimme aamulenkille. Me juoksimme kilometrin. Minä näin siellä polulla käärmeen. Minua pelotti, koska astuin sen päälle juostessani. Aamulenkiltä juoksimme suoraan aamupalalle. Sen jälkeen sai valita meneekö velodromille vai maastoon. Minä menin velolle. Me menimme bussilla velolle. Minä en uskaltanut mennä sinne ylös, koska sieltä oli pudonnut jo sinä päivänä kaksi ihmistä. Minä harjoittelin velolla SM- kisojen lähtöjä.

Velodromilta tulon jälkeen venyteltiin tunti. Ja sitten oli lounas.

Minä ja minun kavereita menimme uimaan lounaan jälkeen. Uimiseen oli varattu kaksi tuntia. Myöhemmin oli tekniikkarata leiripaikan pihalla. Se oli hauskaa.

Sitten menin iltapalalle ja yhdeltätoista alkoi hiljaisuus.

Aamulla oli taas aamulenkki ja aamupala. Sitten oli pitkä lenkki. Se oli kyllä tosi raskas, kun siellä oli paljon mäkiä. Me ajoimme siellä 45 km. Sitten oli taas tekniikkarata pihalla. Illalla oli enää vain venyttely, sauna ja iltapala. Se päivä meni aika nopeasti.

Ennen aamupalaa oli tuttuun tapaan aamulenkki. Sen jälkeen oli 20 kilometrin maantie- ja maastolenkki. Sitten oli aika paljon vapaa-aikaa. Kahdeksalta alkoi disco. Siellä oli tosi hauskaa.

Seuraavana aamuna oli tietenkin aamulenkki ja aamupala. Sitten kaikki kokoontuivat saliin ja siellä oli leiripalaute ja vieraaksi tuli Kellu. Hän jakoi nimmareita. Se leiri meni tosi nopeasti, mutta hauskaa siellä kyllä oli!

Neea Heikuri