Nuorisojaosto
Kultainen Kampi pyöräilyleiri 23.-27.7.2012
Kesän 2012 Kultainen Kampi pyöräilyleiri Liikuntakeskus Pajulahdessa 23.-27.7.2012.
Leiri on tarkoitettu 8-16 vuotialle pyöräilystä kiinnostuneille nuorille!
Tiedustelut; Jyrki Terävuo puh. 050 3310 111, jyrki.teravuo@gmail.com
Kuvia leiriltä 2011
 |
Kultainen Kampi pyöräilyleiri 2011 toteutui Liikunta Keskus Pajulahdessa runsaan 40 nuoren ja kymmenen ohjaajan voimin.
Kultainen Kampi leiri 2010 järjestetettiin Solvallan Urheiluopistolla 26.-30.7.2010
VALOKUVIA LEIRILTÄ (Petri Pesonen)
Aikuisilla on päävastuu lapsen päivittäisestä liikkumisesta
Aikuiset ovat vastuussa siitä, että lapsen päivittäisen kahden tunnin liikunta-annos täyttyy. Omilla valinnoillamme joko mahdollistamme tai estämme lapsen tai nuoren liikkeen. Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishankkeen tavoitteena oli selvittää lasten ja nuorten liikkumisen nykytila ja tehdä toimenpide-ehdotuksia liikunnasta syrjäytymisen vähentämiseksi. Toimenpide-ehdotuksia työstettiin Nuoren Suomen koordinoimana yhteistyössä 96 asiantuntijan kanssa.
Testaa, oletko sinä lasten liikunnan mahdollistaja?
Tiedän kuinka paljon lapsen tulee liikkua päivittäin.
Suomalaiset liikuntasuositukset määrittelevät lasten ja nuorten tarvitseman liikuntamäärän. Varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Kouluikäisten suositusten mukaan 7-18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia joka päivä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli puolet suomalaisista lapsista ja nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi.
Suomalaiset liikuntasuositukset määrittelevät lasten ja nuorten tarvitseman liikuntamäärän. Varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Kouluikäisten suositusten mukaan 7-18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia joka päivä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli puolet suomalaisista lapsista ja nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi.
Seuraan lapsen liikkumista.
Erittäin vähän tai ei lainkaan liikkuvia lapsia on pojista viidesosa ja tytöistä neljäsosa. Tästä joukosta valtaosa on aivan tavallisia lapsia ja nuoria. Lasten liikuntatottumukset kehittyvät osana perheen liikunta- ja terveystottumuksia, joten vanhemmilla on suuri rooli lasten liikunnan mahdollistajana. Lapsen päivittäisen liikunnan seurantakortin avulla vanhemmat voisivat arvioida lapsen liikkumista. Neuvolakäynneillä, päivähoidon kasvatuskeskusteluissa ja koulun terveysseurannoissa tulee lapsen liikunta-aktiivisuus ottaa puheeksi vanhempien kanssa.
Erittäin vähän tai ei lainkaan liikkuvia lapsia on pojista viidesosa ja tytöistä neljäsosa. Tästä joukosta valtaosa on aivan tavallisia lapsia ja nuoria. Lasten liikuntatottumukset kehittyvät osana perheen liikunta- ja terveystottumuksia, joten vanhemmilla on suuri rooli lasten liikunnan mahdollistajana. Lapsen päivittäisen liikunnan seurantakortin avulla vanhemmat voisivat arvioida lapsen liikkumista. Neuvolakäynneillä, päivähoidon kasvatuskeskusteluissa ja koulun terveysseurannoissa tulee lapsen liikunta-aktiivisuus ottaa puheeksi vanhempien kanssa.
Täytän lapsen päivittäisen liikunta-annoksen pienistä tuokioista.
Päivittäinen liikkuminen ei ole lapselle vaihtoehto vaan välttämättömyys. Päivittäiset liikuntatuokiot kerätään lyhyinä hetkinä pitkin päivää. Lisää lapsen omaehtoista liikkumista ja perheen arkiliikuntaa. Päivähoidossa ja koulussa tarjoa mahdollisuus päivittäiseen liikkumiseen.
Päivittäinen liikkuminen ei ole lapselle vaihtoehto vaan välttämättömyys. Päivittäiset liikuntatuokiot kerätään lyhyinä hetkinä pitkin päivää. Lisää lapsen omaehtoista liikkumista ja perheen arkiliikuntaa. Päivähoidossa ja koulussa tarjoa mahdollisuus päivittäiseen liikkumiseen.
En pysäytä lapsen liikkumista kielloilla.
Lapsen liikkumista estää turhat kiellot. Turvallisuutta ei edistetä estämällä lasta liikkumasta. Keinussa saa seistä ja puuhun kiipeillä. Sisällä saa hyppiä ja juosta. Huomaamattamme kiellämme lapsen liikkeen turvallisuus- ja mukavuussyihin vedoten.
Opettajana huolehdin oppilaitteni päivittäisestä liikkumisesta.
Mahdollistan jokaiselle oppilaalle tunnin liikettä joka päivä. Viikoittaiset liikuntatunnit eivät riitä. Löydän muita keinoja lisätä liikkumista mm. tarjoamalla liikunnan tukiopetusta, matalankynnyksen kerhoja tai mahdollisuuden monipuoliseen välituntiliikuntaan.
Lapsen liikkumista estää turhat kiellot. Turvallisuutta ei edistetä estämällä lasta liikkumasta. Keinussa saa seistä ja puuhun kiipeillä. Sisällä saa hyppiä ja juosta. Huomaamattamme kiellämme lapsen liikkeen turvallisuus- ja mukavuussyihin vedoten.
Opettajana huolehdin oppilaitteni päivittäisestä liikkumisesta.
Mahdollistan jokaiselle oppilaalle tunnin liikettä joka päivä. Viikoittaiset liikuntatunnit eivät riitä. Löydän muita keinoja lisätä liikkumista mm. tarjoamalla liikunnan tukiopetusta, matalankynnyksen kerhoja tai mahdollisuuden monipuoliseen välituntiliikuntaan.
Lasten liikuttajana tunnistan liikkumattoman lapsen ryhmässäsi.
On arvioitu, että 25-30 prosentilla lapsista ja nuorista on liikuntaa rajoittavia esteitä ja he tarvitsevat erityistä tukea liikkumiseen aktivoimisessa. Erityisen riskiryhmän muodostavat lapset ja nuoret, jotka liikkuvat alle 30 minuuttia päivässä. Ryhmässä liikkumattomat lapset usein ”katoavat taustalle”. Tunnistamisen tueksi tulee tuottaa työkaluja liikunta-aktiivisuusseurantaan ja leikinomaisia liikuntatestejä motoristen perustaitojen havainnointiin.
Pihamme liikuttaa lasta.
Koululaisten liikkumisesta yli kolmasosa tapahtuu koulupihoilla. Kuntien tulee kunnostaa koulupihat lasten liikkumisen toimintakeskuksiksi. Kunnostamistyön tueksi tulee tuottaa liikuttavan pihan suosituksia kodeille, päivähoitoon ja kouluun. Vähän liikkuvia lapsia ja nuoria tulee houkutella liikkumaan uusilla digiliikuntavälineillä.
On arvioitu, että 25-30 prosentilla lapsista ja nuorista on liikuntaa rajoittavia esteitä ja he tarvitsevat erityistä tukea liikkumiseen aktivoimisessa. Erityisen riskiryhmän muodostavat lapset ja nuoret, jotka liikkuvat alle 30 minuuttia päivässä. Ryhmässä liikkumattomat lapset usein ”katoavat taustalle”. Tunnistamisen tueksi tulee tuottaa työkaluja liikunta-aktiivisuusseurantaan ja leikinomaisia liikuntatestejä motoristen perustaitojen havainnointiin.
Pihamme liikuttaa lasta.
Koululaisten liikkumisesta yli kolmasosa tapahtuu koulupihoilla. Kuntien tulee kunnostaa koulupihat lasten liikkumisen toimintakeskuksiksi. Kunnostamistyön tueksi tulee tuottaa liikuttavan pihan suosituksia kodeille, päivähoitoon ja kouluun. Vähän liikkuvia lapsia ja nuoria tulee houkutella liikkumaan uusilla digiliikuntavälineillä.
Otan lapset ja nuoret mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.
Miksi joku päättää nuorten puolesta, miten ja missä liikutaan? Ota nuoret mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Selkeät työnjaot ja avoin innostava ilmapiiri edistävät osallisuutta. Aidon osallisuuden avulla nuoret oppivat yhteiskunnan täysvaltaisiksi jäseniksi. Liikunnalla on tässä myös välinearvo.
Miksi joku päättää nuorten puolesta, miten ja missä liikutaan? Ota nuoret mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Selkeät työnjaot ja avoin innostava ilmapiiri edistävät osallisuutta. Aidon osallisuuden avulla nuoret oppivat yhteiskunnan täysvaltaisiksi jäseniksi. Liikunnalla on tässä myös välinearvo.
Urheiluseurassamme voi sekä harrastaa että kilpaurheilla.
Urheiluseurojen osaaminen nuorten liikuttajina tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Urheiluseurojen harrasteliikuntamuotoja ja mahdollisuuksia tulee kehittää mm. tarjoamalla matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Moniarvoinen liikuntakulttuuri edellyttää, että sekä harrasteliikunta että kilpaurheilu nähdään tasavertaisina ja yhtä arvokkaina liikunnan muotoina. Ketään ei pudoteta pois seuratoiminnasta. Jotta monipuolinen tarjonta olisi mahdollista, seuroille tulee tarjota taloudellista tukea ja koulutusta.
Urheiluseurojen osaaminen nuorten liikuttajina tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Urheiluseurojen harrasteliikuntamuotoja ja mahdollisuuksia tulee kehittää mm. tarjoamalla matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Moniarvoinen liikuntakulttuuri edellyttää, että sekä harrasteliikunta että kilpaurheilu nähdään tasavertaisina ja yhtä arvokkaina liikunnan muotoina. Ketään ei pudoteta pois seuratoiminnasta. Jotta monipuolinen tarjonta olisi mahdollista, seuroille tulee tarjota taloudellista tukea ja koulutusta.
Pallo vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivoimiseksi on nyt heitetty meille kaikille aikuisille. Ota koppi ja ole lasten ja nuorten liikunnan mahdollistaja.
Kansallinen liikuntatutkimus 2009–2010:
Seurassa harrastaminen kasvaa, mutta omatoiminen urheileminen vähenee
Jopa 92 % 3–18-vuotiasta lapsista ja nuorista ilmoittaa harrastavansa jotain urheilua. Suosituimpia lajeja ovat niin sanotut ”helpot perusliikuntamuodot”. Urheiluseurassa harrastaneiden osuus on kasvanut edelleen. 43 % lapsista ja nuorista ilmoittaa harrastavansa urheilua urheiluseurassa. Omaehtoinen urheilun harrastaminen yksin tai kavereiden kanssa on sen sijaan vähentynyt.
Urheilu on lasten ja nuorten suosituin harrastus
Lapsista ja nuorista 92 % ilmoittaa harrastavansa jotain urheilua. Lapset harrastavat nyt useampia lajeja kerrallaan verrattuna ensimmäiseen tutkimusvuoteen. Tyttöjen ja poikien harrastusmäärissä ei ollut suuria eroja.
Harrastetuimmat lajit ovat jalkapallo, pyöräily, uinti, juoksulenkkeily, hiihto ja salibandy. Eniten suosiota ovat lisänneet juoksulenkkeily, kuntosaliharjoittelu, salibandy ja ratsastus. Eniten harrastajia ovat menettäneet hiihto, pyöräily, yleisurheilu ja uinti.
- Vuoden 2009–2010 Kansallisen liikuntatutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että urheilu on edelleen suosituin 3–18-vuotiaiden harrastus. Esimerkiksi samanikäisistä lapsista ja nuorista harrastaa taidetta ja kulttuuria korkeimmillaankin alle puolet, analysoi johtaja Juhani Pehkonen TNS-Gallupista.
Seuroissa harrastaminen kasvaa edelleen, mutta ikärakenne nuorentuu
Urheiluseuratoiminta on edelleen suosiossa. Lapsista ja nuorista 43 % ilmoittaa harrastavansa urheilua urheiluseurassa. Vuonna 1995 urheiluseuroissa harrasti 34 % lapsista ja nuorista. Tämän lisäksi 258 000 seurojen ulkopuolella olevaa lasta ja nuorta haluaisi osallistua seurojen toimintaan.
- Seuraurheilulla on imua. Yhdeksän prosentin kasvu 15 vuoden aikana on kova tulos. Tämä kasvu on tullut pääosin joukkuepalloilulajeihin ja siellä etenkin jalkapalloon ja salibandyyn. Yksilölajeissa kasvulajeja ovat olleet uinti ja ratsastus, analysoi Nuoren Suomen kehitysjohtaja Pasi Mäenpää kasvulukuja.
Kova määrällinen kasvu tuo mukanaan myös haasteita. Seuroilla on suuri haaste sovittaa toimintaansa eri motiiveilla ja suorituskyvyllä mukanaolevien toiveiden mukaiseksi.
- Hyvin seurat ovat tässä paineessa selvinneet, mutta kasvuvauhti näyttää olevan hiipumassa. Ulkopuolella olevaan kysyntään on seuroilla vaikea enää vastata nykyisillä resursseilla, arvio Mäenpää seuratoiminnan tulevaisuutta.
Seuraharrastamisen ikärakenne on muuttunut. Urheilun aloittaminen valuu vuosi vuodelta yhä nuorempiin. 3–6-vuotiaista jo 29 % on mukana seurojen toiminnassa, kun 15 vuotta sitten luku oli vielä 18 %. 11-vuotiaita harrastajia on seuroissa eniten (60 %). Seuraurheilun lopettaminen alkaa kiihtyä 14-ikävuoden jälkeen.
Omatoiminen urheilu on vähentynyt
Urheilua ja liikuntaa harrastetaan ohjatusti seuroissa entistä enemmän, mutta muu fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. Tutkimuksen mukaan koulujen liikuntakerhoissa harrastaminen sekä omatoiminen harjoittelu yksin tai kaverin kanssa on vähentynyt verrattuna edelliseen tutkimusvuoteen 2006.
- Tämä selittää osaltaan heikkoja lasten ja nuorten kuntotestituloksia. Myös urheilevien lasten ja nuorten kokonaisliikuntamäärät ovat liian pienet. Organisoidut seuraharjoitukset eivät yksin riitä täyttämään lasten terveysliikuntasuosituksia saati huippu-urheilijaksi tähtäävän 18 tunnin viikkoharjoittelumäärää. Hyvien seuraharjoitusten lisäksi tulisi harjoitella ja liikkua omatoimisesti enemmän, kommentoi Mäenpää.
Kansallisen liikuntatutkimuksen lasten ja nuorten osion tutkimusaineisto (n=5 505) koottiin puhelinhaastatteluina helmikuussa 2009 ja tammikuussa 2010. Vanhemmat ovat vastanneet 3-11 -vuotiaiden puolesta ja 12–18-vuotiaat ovat vastanneet kysymyksiin itse.
Kansallinen liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikuntalajien harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Tutkimuksen ovat tilanneet yhdessä Suomen Liikunta ja Urheilu, Nuori Suomi, Kuntoliikuntaliitto, Suomen Olympiakomitea ja Helsingin kaupunki. Sen on toteuttanut TNS Gallup ja rahoittanut opetusministeriö. Vastaava tutkimus on toteutettu aikaisemmin vuosina 1995, 1997–1998, 2001–2002 ja 2005–2006.
SOLVALLAN KULTAINEN KAMPI LEIRI 29.6. – 3.7.2009
Ajomatka oli pitkä, vaikka tulinkin Vaasasta Markun kyytiin. Tulimme perille yöllä noin kello 3.30. Nukuimme autossa sen aikaa, kun Markku laittoi pyöriä juoksusuoralle. Markku kävi katsomassa oleskelutiloja. Joku oli unohtanut sieltä ovet auki. Me menimme hiipien sinne nukkumaan yöksi.
Aamulla kokoonnuimme tartanille. Siellä päätettiin huonekaverit ja huoneet. Meille jaettiin myös leiripaidat. Minä olin samassa huoneessa Siirin ja Viivin kanssa. Jokainen vei tavarat huoneisiinsa ja melkein heti lähdettiin maastolenkille. Ajettiin noin 15 km. Solvallan maasto oli tosi mäkinen. Siellä oli niin jyrkkiä ylämäkiä, ettei niitä pystynyt edes ajamaan. Matkalla meni kaksi tuntia. Kävin nopeasti suihkussa ja menin kavereitteni kanssa syömään. Sitten oli vähän aikaa vapaata ja sen jälkeen oli salissa tietovisa. Siinä kysyttiin aika vaikeita kysymyksiä. Meidän joukkue ei pärjännyt oikein hyvin. Illalla oli kodalla iltapala. Siellä paistettiin makkaraa ja oltiin kahta eri leikkiä. Me olimme siellä tunnin ja sitten lähdimme takaisin omiin huoneisiimme.
Aamulla oli herätys 7.45, koska lähdimme aamulenkille. Me juoksimme kilometrin. Minä näin siellä polulla käärmeen. Minua pelotti, koska astuin sen päälle juostessani. Aamulenkiltä juoksimme suoraan aamupalalle. Sen jälkeen sai valita meneekö velodromille vai maastoon. Minä menin velolle. Me menimme bussilla velolle. Minä en uskaltanut mennä sinne ylös, koska sieltä oli pudonnut jo sinä päivänä kaksi ihmistä. Minä harjoittelin velolla SM- kisojen lähtöjä.
Velodromilta tulon jälkeen venyteltiin tunti. Ja sitten oli lounas.
Minä ja minun kavereita menimme uimaan lounaan jälkeen. Uimiseen oli varattu kaksi tuntia. Myöhemmin oli tekniikkarata leiripaikan pihalla. Se oli hauskaa.
Sitten menin iltapalalle ja yhdeltätoista alkoi hiljaisuus.
Aamulla oli taas aamulenkki ja aamupala. Sitten oli pitkä lenkki. Se oli kyllä tosi raskas, kun siellä oli paljon mäkiä. Me ajoimme siellä 45 km. Sitten oli taas tekniikkarata pihalla. Illalla oli enää vain venyttely, sauna ja iltapala. Se päivä meni aika nopeasti.
Ennen aamupalaa oli tuttuun tapaan aamulenkki. Sen jälkeen oli 20 kilometrin maantie- ja maastolenkki. Sitten oli aika paljon vapaa-aikaa. Kahdeksalta alkoi disco. Siellä oli tosi hauskaa.
Seuraavana aamuna oli tietenkin aamulenkki ja aamupala. Sitten kaikki kokoontuivat saliin ja siellä oli leiripalaute ja vieraaksi tuli Kellu. Hän jakoi nimmareita. Se leiri meni tosi nopeasti, mutta hauskaa siellä kyllä oli!
Neea Heikuri