Huippupyöräily

  

VARUSMIESPALVELUS PUOLUSTUSVOIMIEN URHEILUKOULUSSA LAHDESSA >>>>>

 

Pyörän säädöt optimaalisiksi

 

Huippu-urheilun muutostyön toimeenpano alkaa nyt
 
 
Huippu-urheilun muutosryhmän väliraportin hyväksyminen tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että Olympiakomitean ja Huippu-urheilun muutosryhmän toimintojen yhdistäminen sekä yhteistyön tiivistäminen mm. lajiliittojen kanssa alkaa välittömästi.
 
- Suomalaista huippu-urheilua, sisältäen vammaishuippu-urheilun, johtaa ja koordinoi vuoden 2013 alusta alkaen päätöksenteoltaan itsenäinen huippu-urheiluyksikkö. Suomalaisella huippu-urheilulla on silloin yhteinen johto ja resursointi sekä uusi, yhteistyötä vahvistava toimintatapa, Huippu-urheilun muutosryhmän vetäjä Jukka Pekkala sanoo.
Humun työn tuloksena syntyvä huippu-urheiluyksikkö on osa uudistuvaa Olympiakomiteaa.
- Huippu-urheilun muutosryhmän ja nykyisen Olympiakomitean toimintojen integrointi alkaa välittömästi. Uudistuvalla Olympiakomitealla on kokonaisvastuu suomalaisesta huippu-urheilusta, jota johtaa pääsihteerin eli ”toimitusjohtajan” rinnalla huippu-urheiluyksikön vetäjä. Nyt saamme siis kauan kaivatun johtajuuden suomalaiseen huippu-urheiluun, Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Roger Talermo painottaa.
- Suomen Paralympiakomitea on vahvasti mukana Olympiakomitean kanssa kehittämässä myös suomalaista vammaisten huippu-urheilua ja tulee vahvasti olemaan mukana tulevissa toimeenpanovaiheissa ja rakenteellisten ratkaisujen muodostamisessa, painottaa Suomen Paralympiakomitean puheenjohtaja Petri Pohjonen.
 
”Olympiakomitea ja muutostyö integroituvat”
 
Suomi on kansakunnan kokoon nähden menestynyt huippu-urheilussa hyvin, mutta 2000-luvulla on tapahtunut käänne huonompaan suuntaan. Se on käynnistänyt muutostyön ja halun saada aikaan parempia tuloksia.
Samanaikaisesti urheiluliikkeessä puhaltavat muutoksen tuulet. On syntynyt liikunnan ja urheilun yhteinen visio tehdä Suomesta maailman liikkuvin urheilukansa. Tässä yhteisessä visiossa huippu-urheilu ja sen arvostuksen lisääminen on yksi keskeinen valinta.
- Niemisen työryhmä loi hengen. Muutosryhmän väliraportissa, jonka Olympiakomitean valtuuskunta hyväksyi, luotiin hengelle toimintatavat. Vuoden 2012 aikana muutosryhmä ja eri toimijat toimeenpanevat ratkaisut ja käynnistävät huippu-urheiluyksikön valmistelut. Tällä hetkellä arvioidaan resurssiratkaisuja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa, joka on myös muutostyön keskeinen rahoittaja, Pekkala kertoo.
Talermo lupaa, että tästä alkaen jokaisessa Olympiakomitean hallituksen kokouksessa keskustellaan uuden Olympiakomitean muodostamisesta.
- Humun vision integroiminen kaikkeen tekemiseemme on ensisijainen asia. Osa uudistuksista voidaan käynnistää jo vuoden 2012 aikana, Talermo sanoo.
 
Huippu-urheiluyksikkö – siis mitä?
 
Pekkala painottaa, että toimintatapojen muutokseen ja osaamistarpeisiin vastaamiseen tarvitaan mukaan kaikki toimijat. Huippu-urheiluyksikössä on kolme ohjelmaa: osaamis-, urheiluakatemia- ja huippuvaiheen ohjelmat.
- Huippu-urheiluyksikkö on verkostoja ja räätälintyötä riippuen toiminnasta. Kaiken lähtökohtana on urheilijan polku, joka määrittää toimintatavat, osaamistarpeet ja roolit, Pekkala kertoo.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta muuttuvat kiinteäksi osaksi urheilijoiden valmennusta. Oto- ja ammattiin johtavaa valmentajakoulutusta kehitetään yhtenä kokonaisuutena lajien käyttöön.
Urheiluakatemiatyötä on tehty jo paljon viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, mutta sitä voidaan edelleen vahvistaa. Suomeen rakennetaan urheilijoiden, valmentajien, seurojen, lajiliittojen, oppilaitosten, alueiden, urheiluopistojen, kuntien ja asiantuntijoiden uusia, alueellisia ja paikallisia verkostoratkaisuja.
Huippuvaiheessa vahvistetaan lajien välillä jatkuvaa ja kehittyvää yhteistyötä, joka on osaamisen kasvun perusta. Joukkue- ja yksilölajien vuorovaikutus ja yhteistyö vahvistuvat. Yhteinen ammattimainen asiantuntijaverkosto luodaan urheilijoiden, joukkueiden ja valmentajien käyttöön.
- Huippu-urheiluyksikön rakentaminen toteutetaan vaiheittain vuosien 2012-2015 aikana. Yksikön työpaikoista merkittävä osa on jo nyt urheilun eri tehtävissä, mutta ei osana kokonaisuutta, Pekkala selvittää.
 
”Siiloutunut yksinyrittäminen pois”
 
Mikä sitten muuttuu suomalaisessa huippu-urheilussa?
- Kaikki ratkaisut ja toimenpiteet johdetaan urheilijan polun tarpeista. Siiloutunut yksinyrittäminen korvataan yhteistyön vahvistamisella yli lajirajojen. Tämä parantaa osaamisen laatua ja jakamista.
- Eri toimijoiden työnjako, vastuut ja roolit selkiintyvät. Huippu-urheilun arvostus nousee. Nämä kaikki yhdessä johtavat parempaan arvokisamenestykseen, Pekkala luettelee.
Suomalainen liikunta- ja urheiluväki jatkavat keskustelua mahdollisista rakenteellisista muutoksista.
- Ne ovat tärkeitä kysymyksiä, mutta huippu-urheilun muutostyö ei voi jäädä odottamaan niihin vastauksia. Uusi Olympiakomitea syntyy, ja sillä on kokonaisvastuu suomalaisesta huippu-urheilusta, Talermo sanoo.
Huippu-urheiluyksikkö aloittaa toimintansa runsaan vuoden kuluttua. Huippu-urheilun muutosryhmä päättää työnsä toimeksiantonsa mukaisesti vuoden 2012 lopussa.

 

Lontoo 2012 -tukiohjelmaan nimettiin huippuyksilöt olympiavuodelle 2012
 
Suomen Olympiakomitean hallitus aloitti ensi vuoden Lontoo 2012 -tukiohjelman valmennustukien jaon nimeämällä huippuyksilötuetut. Huippuyksilötukena jaettiin 206 000 euroa siten, että tukiesitys on kaikille urheilijoille kaksiosainen. Ensimmäinen osa myönnetään olympiakarsintojen läpiviemiseen ja toinen osa viimeistelyvaiheeseen, kun olympiapaikka on varmistunut. Huippuyksilötuen yleiskriteerinä on mahdollisuus selvitä kahdeksan parhaan joukkoon Lontoon Olympiakisoissa. Lontoo 2012 -tukiohjelman kokonaisbudjetti ensi vuodelle on 1,1 miljoonaa euroa. Järjestelmätuet päätetään joulukuun kokouksessa.
 
Huippuyksilötuen suuruus urheilijakohtaisesti vaihtelee 12 000-25 000 euron välillä. Taloudellisen tuen lisäksi huippuyksilöille on tarjolla entistä tiiviimpää valmennuksellista asiantuntija-apua Olympiakomitean organisoimana, sekä terveydenhuollon tiivistetty seuranta kohti Olympialaisia.
”Huippuyksilötukien arvioinnissa on läpikäyty urheilijakohtaiset raportit, suunnitelmat ja budjetit. Tarkastelu on tehty tiiviissä yhteistyössä urheilijoiden, heidän valmentajiensa ja lajiliittojensa sekä Olympiakomitean hankkimien asiantuntijoiden eli urheilijoiden ’sparrareiden’ kanssa”, avasi valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola tukien valmistelua.
Kesäolympialajien Lontoo 2012 -tukiohjelman valmennustukibudjetti on kokonaisuudessaan 1 100 000 euroa vuodelle 2012. Järjestelmälajien eli ammunnan, judon, painin, purjehduksen ja yleisurheilun arvioinnit ovat vielä kesken ja järjestelmätukien osalta tukisummat päätetään joulukuun 8. päivän kokouksessa.
 
Huippuyksilötuelle nimetyt tukiurheilijat vuodelle 2012
Lentopallo, beachvolley
Emilia Nyström (7 000 € + 5 000 €)
Erika Nyström (7 000 + 5 000)
Melonta
Jenni Mikkonen (20 000 + 5 000)
Anne Rikala (20 000 + 5 000)
Nyrkkeily
Hanne Mäkinen (7 000 + 5 000)
Pyöräily
Pia Sundstedt (7 000 + 5 000)
Soutu
Minna Nieminen (15 000 + 5 000)
Ulla Varvio (15 000 + 5 000)
Sulkapallo
Ville Lång (7 000 + 5 000)
Taekwondo
Teemu Heino (5 000 + 7 000)
Juho Kostiainen (5 000 + 7 000)
Suvi Mikkonen (5 000 + 7 000)
Uinti
Hanna-Maria Seppälä (15 000 + 5 000)

 

URHEILIJOIDEN AMMATTIENEDISTÄMISSÄÄTIÖ
URHEILIJOIDEN AMMATTIENEDISTÄMISSÄÄTIÖ myöntää vuosittain opiskeluapurahoja kansainvälistä menestystä tavoittelevien tai aktiiviuransa jo päättäneiden huippu-urheilijoiden ammattiin valmistavaan ja tutkintoon tähtäävään opiskeluun. 
 
Lukuvuoden 2011-2012 opiskeluapurahoja voi nyt hakea sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa: www.olympiakomitea.fi/ura.
Sivuilta löytyvät myös hakuohjeet ja myöntämisperusteet.
 
Hakuaika päättyy 30.9.2011.
URHEILIJOIDEN AMMATTIENEDISTÄMISSÄÄTIÖ
c/o Suomen Olympiakomitea,
Radiokatu 20, 00240 Helsinki
Lisätiedot: asiamies Jari Savolainen
jari.savolainen@noc.fi

 

SPU:n huippupyöräilyn työryhmään kuuluvat; Mikko Peltonen (pj.), Antti Hagqvist, Aku Hjelm, Mauno Uusivirta, Robin Santavirta ja Markku Nieminen (sihteeri).
 
Työryhmän tehtävänä on huippupyöräilyn kehittäminen yhdessä lajijaostojen kanssa, huippypyöräilyyn liittyvien ehdotusten tekeminen ja selvitysten laatiminen.
  
Huippu-urheilun muutosryhmän tavoitteena
MAAILMAN PARAS HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA KOULUTUSTOIMINTA  
 
Suomalaisella huippu-urheilulla on vahvaa osaamista, mutta emme osaa sitä vielä riittävän hyvin jakaa osaksi käytännön valmennusta. Lajit, urheilijat ja asiantuntijat toimivat liiaksi erillään. Jos Suomi haluaa menestyä huippu-urheilun yhä kiristyvässä kilpailussa, nykymenoon on saatava muutos.
- Me emme pysty kilpailemaan suurten maiden kanssa resursseilla emmekä potentiaalisten urheilijoiden lukumäärällä. Meidän valttimme on osaamisen kehittäminen ja jakaminen, huippu-urheilun muutosryhmän jäsen Leena Paavolainen sanoo.
- Tavoitteenamme on maailman paras huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan vahva integrointi käytännön valmennukseen. Vaikka osaajia on jo nyt paljon, heitä on saatava tulevaisuudessa paljon lisää. Jos tässä onnistumme, saamme siitä merkittävän kilpailuedun, Paavolainen jatkaa.
- Palaamme jälleen siihen kaikkein oleellisimpaan – parhaat valmentajat ja muut osaajat ja asiantuntijat on saatava mukaan urheilijan polun eri vaiheisiin. Tämä edellyttää sekä vahvaa verkostoitumista että valtakunnallista huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan johtamista ja koordinaatiota. Tunnemme toisemme ja olemme ketteriä, mikä antaa vahvan pohjan toiminnallemme, Paavolainen painottaa.
Mikä muuttuu?
- Jatkossa haluamme, että urheilijan polku määrittää ne keskeiset osaamistarpeet, jotka varmistetaan laadukkaalla ja tehokkaalla huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, Paavolainen sanoo.
- Näin kaikki käytettävissä oleva tieto tulee lähelle ja kiinteäksi osaksi urheilijoiden valmennusta. Tutkimustoiminta on kiinteästi yhteydessä koulutustoimintaan ja toiminnan rahoitus määräytyy huippu-urheilun tarpeista. Eri toimijoiden yhteistyö lisääntyy ja asiantuntijuus kasvaa, Paavolainen jatkaa.
- Hienoa on huomata, että muutos on tälläkin alueella jo konkreettisesti liikkeellä. Tästä yhtenä esimerkkinä on KIHUn ja Jyväskylän yliopiston ja erityisesti Liikunta- ja terveystieteellisen tiedekunnan vahvistunut yhteistyö ja yhteinen vahva sitoutuminen vastaamaan tulevaisuudessa suomalaisen huippu-urheilun osaamistarpeeseen, Paavolainen toteaa tyytyväisenä.
Tavoitteena on, että suomalaista huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa johtaa ja koordinoi uudistuvan Olympiakomitean yhteyteen perustettava Huippu-urheilun osaamisyksikkö.
- Sillä on kokonaisvastuu tutkimus- ja koulutusverkoston yhteistyöstä ja kehittämisestä. Uudistuva KIHU toimii kiinteänä osana sitä, Paavolainen kertoo.
Huippu-urheilun muutosryhmä tiedottaa työnsä jatkosta ja keskeisistä toimenpide-esityksistä marraskuussa.
Huippu-urheilun muutosryhmän työn etenemistä voi seurata Humun omilta nettisivuilta osoitteesta www.huippu-urheilunmuutos.fi. Sieltä löytyvät myös Leena Paavolaisen sekä KIHU:n johtajan Jukka Viitasalon esitysten videot.

 

URHEILUVAMMOJEN ESIINTYMINEN JA NIIDEN HOITO NUORISOURHEILUSSA


Urheiluvammojen esiintymistä nuorisourheilussa selvitettiin vuoden 2010 huhtikuussa tehdyn kyselytutkimuksen avulla. 14-15-vuotiaille urheilijoille suunnattuun kyselyyn vastasi yhteensä 2523 urheilijaa seitsemästä eri lajista. Urheiluvammoja viimeisen vuoden aikana oli ollut noin puolella vastaajista. Pitkäaikaisista vammoista kärsi joka viides nuori. Vammautumisriski oli suurin jalkapallossa ja yleisurheilussa.

Seitsemän eri lajiliiton yhdelle ikäluokalle tehdyn kyselytutkimuksen mukaan nuorten urheiluvammat olivat varsin yleisiä. Noin 50 % kaikista vastaajista oli kokenut vähintään neljän päivän harjoitustauon aiheuttaneen vamman viimeisen vuoden aikana. Eniten vammoja esiintyi jalkapallossa, telinevoimistelussa ja yleisurheilussa - vähiten vastaavasti maastohiihdossa ja taitoluistelussa. Pojilla oli vammoja keskimäärin hieman enemmän kuin tytöillä.

Suhteuttamalla vammojen määrä käytettyyn harjoitteluaikaan, saatiin vammariski, joka oli suurin jalkapallossa ja yleisurheilussa. Telinevoimistelun vammariski sen sijaan oli kyselyn pienimpiä. Kaikista vammoista äkillisikä oli 62 %, pitkäkestoisia 20 % ja rasitusvammoja 18 %. Selvästi yleisin vamma-alue oli alaraajat (68 %). Seuraavaksi eniten vammoja esiintyi yläraajoissa (13 %) ja alaselässä (12 %).

Vammojen hoitoprosessissa oli lääkäri mukana noin puolessa kaikista tapauksista. Vastaavasti noin neljänosaan tapauksista ei haettu ollenkaan hoitoa. Vammat aiheuttivat keskimäärin 24 päivän mittaisen tauon harjoitteluun, mutta hajonta taukojen kestossa oli erittäin suuri. Erilaisia kipuja ja särkyjä olivat kokeneet noin 57 % vastaajista viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tytöillä niiden esiintyvyys oli noin 15-20 % suurempi kaikissa lajeissa. Tytöt käyttivätkin kipulääkkeitä lähes kaksi kertaa poikia useammin kipujen ja särkyjen vuoksi.

Tutkimusraportti on kokonaisuudessaan luettavissa KIHUn www-sivujen kautta: http://www.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2011_kon_urheiluvam_sel95_18425.pdf

 

Huippu-urheilun muutosryhmä paljasti korttinsa ”NÄIN UUDISTAMME SUOMALAISTA HUIPPU-URHEILUA”
 
Suomalainen huippu-urheilu tarvitsee itsenäisen, riippumattoman ja tulosjohdetun yksikön, jonka parhaat asiantuntijat ovat jatkuvasti lajiliittojen käytettävissä. Huippu-urheilun muutosryhmän näkemyksen mukaan muutostyötä johtaa uudistunut Olympiakomitea/Paralympiakomitea, joka jakaantuu Suomen Urheiluakatemiaan ja Huippu-urheiluyksikköön.
- Olemme edenneet nopeammin kuin itsekään uskoimme. Tarvittava muutos alkoi kirkastua tämän kevään aikana, ja siksi päätimme kertoa suunnitelmistamme julkisesti jo nyt. Suomalaisen urheilun iso kuva, SLU:n johdolla rakentuva Visio 2020, valmistuu omalla aikataulullaan, ja olemme siinä työssä luonnollisesti tiiviisti mukana. Tässä on nyt meidän perusnäkemystämme huippu-urheilun muutoksen mallista, joka on hyvin oleellinen osa kokonaisuutta, muutosryhmän vetäjä Jukka Pekkala sanoi.
- Jos tämä esitys menee syksyllä läpi ja löydämme siihen resurssiratkaisut, ryhmämme aloittaa muutostyön pohjustamisen ja jatkaa tätä työtä koko vuoden 2012 ajan, Pekkala jatkoi.
Huippu-urheilun muutosryhmä järjesti odotetun tiedotustilaisuutensa keskiviikkona Sonera Stadiumilla, Helsingissä. Pekkala kertasi paikalla olijoille koko muutostyön lähtökohdan.
- Tehtävämme on esittää Olympiakomitean ja Paralympiakomitean hallituksille syksyllä, millä tavalla meidän pitäisi muuttaa suomalaisen huippu-urheilun toimintatapoja ja rakenteita. Avoinna on toki vielä muutama kysymys, kuten mistä rahat tähän kaikkeen, mutta uskon vahvasti että sekin ratkeaa lokakuun loppuun mennessä, Pekkala vakuutti.
Kojonkoski: ”Yhteistyötä yli lajirajojen!”
Kaiken lähtökohtana on urheilijan polun rakentaminen innostavasta, monipuolisesta ja laadukkaasta lapsuusvaiheesta tulokselliseen huippuvaiheeseen.
- Esityksessämme olemme selvittäneet muualla maailmalla toimivia malleja. Mutta se, mitä ei ole kenelläkään muulla, on näkemyksemme siitä miten lapsuusvaihe ja nuoruus sekä lajin valintavaihe pitäisi kokonaisvaltaisesti hoitaa, Pekkala jatkoi.
Huippu-urheiluyksikön mallin esitellyt Mika Kojonkoski painotti, että merkittävin muutos on yhteistyön lisääntyminen.
- Meillä on jo nyt paljon vahvuuksia. Oleellista on koota kaikki tietotaito yhteen. Huippu-urheilu tarvitsee yhteisen johdon ja tavoitetilan. Yksiköllä on oltava parhaat mahdolliset asiantuntijat, ja kaikilla pitää olla yhteiset arvot ja pyrkimys erinomaisuuteen.
- Kukaan ei vastaa tällä hetkellä esimerkiksi siitä, että yhteinen kompetenssi eli kaikki se asiantuntevuus ja osaaminen joka meillä on, kasvaisi yli lajirajojen. Kaiken avaintekijä on huipputason asiantuntijoiden ja valmentajien yhteistyö. Se johtaa siihen, että ymmärrys purojen päissä eri puolilla Suomea lisääntyy, Kojonkoski sanoi.
Joukkuelajeja ei ole unohdettu.
- Suurin osa lapsista harrastaa joukkuelajeja. Toisaalta, joukkuelajien parhaat yksilömme pelaavat ammattilaisseuroissa maailmalla. Meidän on otettava huomioon joukkuelajien erityistarpeet, Antti Paananen painotti.
Kojonkoski muistutti, että Suomen kilpailuetuna on ollut ja tulee olla jatkossakin maailman paras huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutusjärjestelmä.
- Kehitystyön johto on saatava mukaan Huippu-urheiluyksikköön. Sinne on saatava joka osa-alueelta kaikki parhaat asiantuntijat, Kojonkoski jatkoi.
Korjus: ”Jakelukanavana Suomen Urheiluakatemia”
Kun osaaminen on koottu yhteen, ja suomalaista huippu-urheilua johdetaan uudistuneesta Olympia/Paralympiakomiteasta, osaaminen on saatava alueellisesti mahdollisimman monen urheilijan polun tueksi.
Jakelukanavana toimii Suomen Urheiluakatemia.
- Meillä on jo 20 urheiluakatemiaa, jotka tekevät erinomaista työtä Olympiakomitean koordinoimana eri puolilla Suomea. Olemme kuitenkin keskittäneet tähän asti voimamme yli 16-vuotiaisiin. Jatkossa meidän on saatava huipputason valmennusosaaminen polun jokaiseen vaiheeseen, lapsuudesta alkaen, Suomen Urheiluakatemiaa esitellyt Tapio Korjus sanoi.
- Koko urheilijan polku on rakennettava huippu-urheilun vaatimustason mukaan. Uusi akatemiamalli vahvistaa huippu-urheiluosaamista paikkakunnilla ja kasvukeskuksissa. Se vaatii alueille satoja ammattivalmentajia lisää. Me uskomme, että löydämme keinot saada tähän tarvittavat resurssit ja näin myös tapahtuu, Korjus painotti.
-Tämä huippu-urheilun muutos on huikea mahdollisuus myös urheiluseuratyölle. Urheiluakatemioiden kautta syntyvä tiivis yhteistyö urheilijan arkiharjoittelun laadun ja olosuhteiden parantamiseksi on suuri tuki seuroille, jatkaa Korjus.
SUMMA SUMMARUM:
”Toimintatavan muutos! Se tässä on se kova juttu. Kun luomme toimintamallin, jossa paras mahdollinen osaaminen tukee urheilijan polkua kaikkialla Suomessa, rakenne seuraa automaattisesti perässä.”
- Jukka Pekkala
”Toimintamme tulee jatkossa perustua yhteistyön konseptiin; huipputason asiantuntijoiden ja valmentajien kesken sekä paikallisten toimijoiden kanssa. Ja osaamista on kehitettävä samalla koko ajan.”
- Mika Kojonkoski
”Uuden rakenteen pitää olla niin hyvä, että siitä on hyötyä meille kaikille. Kaikki päätökset on tehtävä huippu-urheilun vaatimusten ja tavoitteiden pohjalta. Päätöksenteon valta pitää olla huippu-urheilun osaajilla.”
- Tapio Korjus
Huippu-urheilun muutosryhmän työn etenemistä voi seurata Humun omilta nettisivuilta osoitteesta www.huippu-urheilunmuutos.fi. Sieltä löytyvät myös raportit ja videot Sonera Stadiumin infosta sekä Humun aikaisemmista tiedotustilaisuuksista.
 
HUIPPU-URHEILIJAT MUUTOSTYÖN YTIMEEN
Eräs uransa lopettanut valmentaja soitti: ”Kuule Jukka, mitä te siellä oikein puuhaatte? Urheilijalla pitää olla intohimoa ja sitten: antakaa valmentajille toimintamahdollisuudet!”.

Olympiakomitean nimeämä huippu-urheilun muutosryhmä on tehnyt työtä syksyn ajan. Ryhmän perustamisen taustalla oli Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Risto Niemisen ryhmän työ. Jatkon toimeksianto ryhmälle kiteytyi seuraavasti: ”Muutoksen tavoitteena on nostaa suomalaisen huippu-urheilun arvostus, menestys ja asema. Sen toteutumiseksi tarvitaan toimintatapa-, rakenne-, ja resurssi-muutoksia. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kaikkien urheilun toimijoiden sitoutumista ja panosta”.

Huipulle tähtäävän urheilijan polku

Muutosryhmä on kiteyttänyt syksyn aikana työtään ”Urheilijan polku” – viitekehykseen, jossa urheilija lapsuudesta huipulle on keskiössä. Tätä viitekehystä ryhmä syventää kevään aikana mittavalla yhteistyöllä mm. sadan suomalaisen huippu-urheilijan ja kymmenien lajiliittojen kanssa.

Polun perustana Ilo, Innostus ja Intohimo

Jokainen menestykseen johtava polku tarvitsee perustakseen vahvan, jo polun alkuvaiheessa syntyvän kokemuksen ilosta ja innostuksesta. Se jalostuu ”polun varrella” intohimoksi, joka tukee jaksamaan pitkäjänteisen määrätietoisen harjoittelun kohti aikuisvaiheen menestystä. Valmentajakoulutuksen tulee antaa valmiudet urheilijan Ilon, Innostuksen ja Intohimon vahvistamiseen. Kaikilta osin se ei nyt toteudu.

Huippu-urheilijat kutsutaan mukaan

Talven ja kevään aikana kohdataan lähes sata suomalaista huippu-urheilijaa yhdessä lajiliittojen ja urheilumanagereiden kanssa. Joukossa on mukana sekä suuri joukko tämän hetken huippu-urheilijoita että monia jokin aikaa sitten urheilu-uransa lopettaneita urheilijoita.

Lajiliittojen ”polkutalkoot”

Kevään kuluessa konkretisoituvat rivakalla yhteistyöllä myös kymmenien lajien huippu-urheilijan polut. Ne ovat konkreettisia kuvauksia siitä, mitä lajipolku 2010-luvun Suomessa parhaimmillaan tulisi olla. Samalla käynnistyy polkujen kehittämiseen liittyvät muutostyö.

Osaaminen pienen maan vahva kilpailuetu

Osaamisen määrätietoinen kehittäminen ja jakaminen ovat ohittamaton edellytys kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Urheilijan polun eri vaiheista nousevat ne keskeiset osaamistarpeet, jotka linjaavat tulevaisuuden suomalaisen mallin valmentajien koulutuksen, huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä tukipalveluiden rakenteista ja sisällöistä. Yhdessä tekeminen on laaja-alaisen osaamisen kehittämisen edellytys ja osaavalla johtamisella varmistetaan muutostulosten saavuttaminen.

 

 

Pyöräilyn paikat Lontoon olympiakisoissa 2012
Maantiepyöräily
Maantiepyöräilyn osallistujakiintiö Lontoon olympiakisoissa on 212 ajajaa (145 miestä ja 67 naista). Kaikki maantiepyöräilyn olympiapaikat ovat maakohtaisia.
Miesten maantieajoon (yhteislähtökilpailu) saavat UCI:n vuoden 2011 maailmanrankingin 10 parasta maata kukin 5 paikkaa, seuraavat viisi maata 4. Jokainen maa, jolla on yksikin pyöräilijä kyseisellä rankinglistalla saa kuitenkin vähintään yhden olympiapaikan. Samoin yksi paikka taataan kaikille niille muille Euroopan maille, joilla on yksikin ajaja UCI:n vuoden 2011 Europe Tour -kiertueen 200 parhaan joukossa. Nämä paikat vähennetään maarankingin kautta paikan saaneiden maiden kiintiöstä, jotta 139 ajajan maksimimäärä ei ylity.  Olympiakisojen maantieaika-ajoon saavat osallistua vain ajajat, jotka osallistuvat myös maantieajoon. Vuoden 2011 UCI:n aika-ajon maarankingin 15 parasta maata saavat kukin yhden paikan, samoin seitsemän seuraavaa maata UCI:n Europe Tourilla. Maantieaika-ajon MM-kilpailussa 2011 jaetaan lisäksi 10 kisalippua (1/maa).
Naisten UCI-maarankingin 31.5.2012 viisi parasta maata saavat neljä paikkaa olympiakisojen maantieajoon, maat sijoilla 6–13 kolme ja maat sijoilla 14–23 kaksi. Kaikki ne muut maat, joilla on ajaja UCI:n henkilökohtaisen rankingin 100 parhaan joukossa saavat kuitenkin yhden paikan. Nämä vähennetään maarankingin kautta paikkoja saaneiden maiden kiintiöistä. Naisten maantieaika-ajoon saavat yhden paikan UCI-rankingin 31.5.2012 viisitoista parasta maata. Kymmenen paikkaa jaetaan vuoden 2011 MM-kisojen aika-ajon perusteella, yksi maata kohden. Kuten miehilläkin, aika-ajoon voivat osallistua vain yhteislähtökilpailuun osallistuvat ajajat.
Vuoden 2010 rankinglistojen perusteella Suomi ei saisi yhtään ajajaa Lontoon maantiepyöräilyyn. Miesten UCI-maailmanrankingissä Suomella ei ole yhtään pistettä. Miesten Europe Tourin rankingin paras suomalaispolkija Matti Helminen löytyy sijalta 367. Suomen naisten maasijoitus UCI:n maantierankingissä on 45:s ja parhaan ajajan (Carina Kirssi) henkilökohtainen listasija 185:s.
Ratapyöräily
Ratapyöräilyn olympiakilpailuihin osallistuu 104 miestä ja 84 naista. Olympiapaikat ovat maakohtaisia. Kaikki paikat jaetaan lajeittain UCI:n olympiarankingin 2010–2012 perusteella. Listalle lasketaan tulokset maailmancupkausien 2010/11 ja 2011/12 ”klassikkokilpailuista” sekä kummankin kauden MM-kisoista ja maanosien mestaruuskisoista. Kukin maa saa olympiakisoihin vain yhden paikan kuhunkin lajiin. Kisoihin yhdessä lajissa päässyt pyöräilijä voi osallistua muihinkin lajeihin, jos samasta maasta ei ole kyseisessä lajissa edustajaa.
Sekä miesten että naisten eräajoon ja keiriniin jaetaan rankinglistalta 8 paikkaa, joista Euroopan maiden kiintiö on 4. Uuden henkilökohtaisen olympialajin omniumin vastaavat luvut ovat 18 ja 8. Miesten ja naisten joukkuesprintteihin ja joukkuetakaa-ajoon otetaan molempiin 10 joukkuetta Euroopan kiintiön ollessa edellisessä lajissa viisi ja jälkimmäisessä kuusi.
Suomalaisen ratapyöräilijän olisi siis sijoituttava sprintissä tai keirinissä 4 parhaan, omniumissa 8 parhaan eurooppalaisen joukkoon vuonna 2012 valmistuvalla rankinglistalla. Marraskuussa 2010 ajetuissa EM-kilpailuissa ainoa suomalainen kilpailija Risto Aaltio sijoittui miesten omnium-ajossa 21:nneksi.
Maastopyöräily
Lontoon olympiakisojen maastopyöräilymitaleista kilpailee 50 miestä ja 30 naista. Maakohtaiset olympiapaikat jaetaan UCI:n maarankinglistan mukaan 23.5.2012. Listalle lasketaan kunkin maan kolmen parhaan ajajan tulokset kahden edelliskauden ajalta maastoajon olympiamatkalla. Miesten listan viisi parasta maata saavat kolme ajajaa olympiakisoihin, maat sijoilla 6–13 kaksi ja maat 14–24 yhden. Naisten listan kahdeksan parasta maata saavat kaksi kisalippua, kymmenen seuraavaa maata yhden.
Suomen sijoitus miesten maastoajon maarankinglistalla (29.11.2010) on 25:s, joten yhden olympiapaikan saamiseksi olisi parannettava vain yksi sija. Pisteitä ovat Suomelle hankkineet Jukka Vastaranta, Henri Ojala ja Kimmo Kananen. Naisten maalistalla Suomen sijoitus on 39:s.  
BMX-pyöräily
Toista kertaa olympiaohjelmaan kuuluvaan BMX-pyöräilyyn ottaa Lontoossa osaa 32 miestä ja 16 naista. UCI:n maarankingin 28.5.2012 viisi parasta miesten maata lunastavat kolme kisalippua, maat 6–8 kaksi ja maat sijoilla 9–11 yhden. Vuoden 2012 MM-kisassa jaetaan lisäksi 6 kisalippua muille maille (1/maa). Naisten maarankingin neljä parasta maata saavat kukin kaksi ajajaa olympiakisoihin, kolme seuraavaa maata yhden. MM-kisoista 2012 lipun lunastaa vielä kolme maata lisää. Lisäksi sekä miesten ja naisten kilpailuun myönnetään yksi paikka isäntämaalle ja yksi villi kortti.
Suomessa BMX-pyöräily on vielä kehitysvaiheessa. Lajin ensimmäiset epäviralliset SM-kilpailut on määrä pitää vuonna 2011.