Huippupyöräily

 

Kv. kilpailumenestys urheilija kohtaisesti >>>  

 

Urheilijana korkeakoulussa -opas on ilmestynyt  >>>>>

 

Suomen Urheilijoiden Tukisäätiö >>>

 

VARUSMIESPALVELUS PUOLUSTUSVOIMIEN URHEILUKOULUSSA >>>>>

 

Pyörän säädöt optimaalisiksi

Ulkomailla matkustavien urheilijoiden kannattaa hankkia Eurooppalainen sairaanhoitokortti (”EU-Kelakortti”). Kortilla saa sairaanhoitoa samalla hinnalla ja samalla tavalla kuin maassa tai matkakohteessa asuvat henkilöt. Nimensä mukaisesti kortti käy EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä. Eurooppalainen sairaanhoitokortti kelpaa julkisessa terveydenhuollossa, sairausvakuutussopimuksen tehneiden yksityisten lääkäreiden vastaanotoilla ja sopimuksen tehneissä sairaaloissa. Kortin voi hankkia verkosta www.kela.fi ja se on maksuton. Lisätietoa kortista Kelan sivuilla.

PDF-tiedostoOK:n Huippu-urheiluyksikön tiedote 15.1.2013 (752 kB)
OK:n Huippu-urheiluyksikön tiedote 15.1.2013
 Kesälajien urheilija-apurahat jaettiin (15.2.)

Lue lisää >>>

HUIPPUVAIHEEN OHJELMAAN NIMETTIIN LAJIRYHMÄVASTAAVIA JA LÄÄKÄRI (4.1.2013)
 


Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on ottanut vuoden vaihteessa vastuun huippu-urheilun muutostyön etenemisestä. Huippuvaiheen ohjelma käynnistyy neljän lajiryhmävastaavaan ja vastaavan lääkärin aloittaessa työnsä Suomen Olympiakomiteassa.
 
Lajiryhmävastaaviksi on valittu liikuntatieteiden maisterit Olli-Pekka Kärkkäinen (kestävyyslajit), Mika Lehtimäki (nopeus/teholajit), Pasi Sarkkinen (kamppailulajit) ja Kimmo Yli-Jaskari (tarkkuuslajit). He vastaavat yhdessä lajiliittojen kanssa oman lajiryhmänsä huippu-urheilutuloksesta, koordinoivat valmennuksen tukijärjestelmää ja tekevät urheilija-apurahaesitykset. Ryhmän täydentää vammaishuippu-urheilusta vastaava Paralympiakomitean valmennuspäällikkö Kimmo Mustonen.
 
- Lajiryhmävastaavien tavoite on tukea käytännössä meidän “top 100” -urheilijoitamme ja heidän valmennustaan ja toisaalta edistää yhdessä lajien kanssa suomalaista huippu-urheilukulttuuria, kertoo Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski, joka toimii myös Huippuvaiheen ohjelman johtajana.
 
Lajiryhmävastaavien työ tapahtuu suurelta osin kentällä; lähellä urheilijoita, valmentajia ja lajiliittoja.
 
- Ensimmäiset palautteet eri lajien edustajilta ovat positiivisia ja uskon, että tällä joukolla on hyvät mahdollisuudet onnistua jalkautumisessa urheilijoiden ja valmentajien pariin, jatkaa Kojonkoski.
 
Terveydenhuollon toimintoja tehostetaan
 
Huippu-urheilun vastaavana lääkärinä aloittaa lääketieteen lisensiaatti ja liikuntatieteiden maisteri Harri Hakkarainen. Vastaavan lääkärin avuksi ja tueksi rakennetaan laaja-alaista osaamis- ja terveyspalveluverkostoa sekä asiantuntijaryhmää. Uudistustyön tavoitteena on kehittää terveydenhuoltojärjestelmää entistä tehokkaammaksi, kenttätyötä palvelevaksi sekä huippuasiantuntemukseen perustuvaksi tukiyksiköksi. Samalla terveydenhuolto pyrkii toimimaan yhä tiiviimmin yhteistyössä huippu-urheilun eri osaamisyksiköiden kanssa.
 
- Suomalainen huippu-urheilun terveydenhuolto on jo vuosikymmeniä ollut tasokasta ja todettu kansainvälisestikin toimivaksi ja asiantuntevaksi. Aki Hintsan alullepanema ja Tommi Vasankarin edelleen tehostama omalääkärijärjestelmä on osoittanut toimivuutensa. Näistä lähtökohdista on hyvä lähteä tehostamaan toimintaa, toteaa Harri Hakkarainen.

Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö johtaa ja koordinoi huippu-urheiluverkoston toimintaa mukaan lukien vammaishuippu-urheilu ja vastaa yhdessä lajiliittojen kanssa pitkän aikavälin huippu-urheilumenestyksestä. Huippu-urheiluyksikkö vastaa talous-, osaamis- ja olosuhderesurssien ohjaamisesta urheilijoiden, valmentajien ja muiden verkoston toimijoiden arjen tukemiseen kolmen ohjelman kautta. Ohjelmat ovat Huippuvaiheen ohjelma, Urheiluakatemiaohjelma ja Osaamisohjelma.
 

Huippu-urheilun muutostyön toimeenpano alkaa nyt
 
Huippu-urheilun muutosryhmän väliraportin hyväksyminen tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että Olympiakomitean ja Huippu-urheilun muutosryhmän toimintojen yhdistäminen sekä yhteistyön tiivistäminen mm. lajiliittojen kanssa alkaa välittömästi.
 
- Suomalaista huippu-urheilua, sisältäen vammaishuippu-urheilun, johtaa ja koordinoi vuoden 2013 alusta alkaen päätöksenteoltaan itsenäinen huippu-urheiluyksikkö. Suomalaisella huippu-urheilulla on silloin yhteinen johto ja resursointi sekä uusi, yhteistyötä vahvistava toimintatapa, Huippu-urheilun muutosryhmän vetäjä Jukka Pekkala sanoo.
Humun työn tuloksena syntyvä huippu-urheiluyksikkö on osa uudistuvaa Olympiakomiteaa.
- Huippu-urheilun muutosryhmän ja nykyisen Olympiakomitean toimintojen integrointi alkaa välittömästi. Uudistuvalla Olympiakomitealla on kokonaisvastuu suomalaisesta huippu-urheilusta, jota johtaa pääsihteerin eli ”toimitusjohtajan” rinnalla huippu-urheiluyksikön vetäjä. Nyt saamme siis kauan kaivatun johtajuuden suomalaiseen huippu-urheiluun, Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Roger Talermo painottaa.
- Suomen Paralympiakomitea on vahvasti mukana Olympiakomitean kanssa kehittämässä myös suomalaista vammaisten huippu-urheilua ja tulee vahvasti olemaan mukana tulevissa toimeenpanovaiheissa ja rakenteellisten ratkaisujen muodostamisessa, painottaa Suomen Paralympiakomitean puheenjohtaja Petri Pohjonen.
 
”Olympiakomitea ja muutostyö integroituvat”
 
Suomi on kansakunnan kokoon nähden menestynyt huippu-urheilussa hyvin, mutta 2000-luvulla on tapahtunut käänne huonompaan suuntaan. Se on käynnistänyt muutostyön ja halun saada aikaan parempia tuloksia.
Samanaikaisesti urheiluliikkeessä puhaltavat muutoksen tuulet. On syntynyt liikunnan ja urheilun yhteinen visio tehdä Suomesta maailman liikkuvin urheilukansa. Tässä yhteisessä visiossa huippu-urheilu ja sen arvostuksen lisääminen on yksi keskeinen valinta.
- Niemisen työryhmä loi hengen. Muutosryhmän väliraportissa, jonka Olympiakomitean valtuuskunta hyväksyi, luotiin hengelle toimintatavat. Vuoden 2012 aikana muutosryhmä ja eri toimijat toimeenpanevat ratkaisut ja käynnistävät huippu-urheiluyksikön valmistelut. Tällä hetkellä arvioidaan resurssiratkaisuja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa, joka on myös muutostyön keskeinen rahoittaja, Pekkala kertoo.
Talermo lupaa, että tästä alkaen jokaisessa Olympiakomitean hallituksen kokouksessa keskustellaan uuden Olympiakomitean muodostamisesta.
- Humun vision integroiminen kaikkeen tekemiseemme on ensisijainen asia. Osa uudistuksista voidaan käynnistää jo vuoden 2012 aikana, Talermo sanoo.
 
Huippu-urheiluyksikkö – siis mitä?
 
Pekkala painottaa, että toimintatapojen muutokseen ja osaamistarpeisiin vastaamiseen tarvitaan mukaan kaikki toimijat. Huippu-urheiluyksikössä on kolme ohjelmaa: osaamis-, urheiluakatemia- ja huippuvaiheen ohjelmat.
- Huippu-urheiluyksikkö on verkostoja ja räätälintyötä riippuen toiminnasta. Kaiken lähtökohtana on urheilijan polku, joka määrittää toimintatavat, osaamistarpeet ja roolit, Pekkala kertoo.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta muuttuvat kiinteäksi osaksi urheilijoiden valmennusta. Oto- ja ammattiin johtavaa valmentajakoulutusta kehitetään yhtenä kokonaisuutena lajien käyttöön.
Urheiluakatemiatyötä on tehty jo paljon viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, mutta sitä voidaan edelleen vahvistaa. Suomeen rakennetaan urheilijoiden, valmentajien, seurojen, lajiliittojen, oppilaitosten, alueiden, urheiluopistojen, kuntien ja asiantuntijoiden uusia, alueellisia ja paikallisia verkostoratkaisuja.
Huippuvaiheessa vahvistetaan lajien välillä jatkuvaa ja kehittyvää yhteistyötä, joka on osaamisen kasvun perusta. Joukkue- ja yksilölajien vuorovaikutus ja yhteistyö vahvistuvat. Yhteinen ammattimainen asiantuntijaverkosto luodaan urheilijoiden, joukkueiden ja valmentajien käyttöön.
- Huippu-urheiluyksikön rakentaminen toteutetaan vaiheittain vuosien 2012-2015 aikana. Yksikön työpaikoista merkittävä osa on jo nyt urheilun eri tehtävissä, mutta ei osana kokonaisuutta, Pekkala selvittää.
 
”Siiloutunut yksinyrittäminen pois”
 
Mikä sitten muuttuu suomalaisessa huippu-urheilussa?
- Kaikki ratkaisut ja toimenpiteet johdetaan urheilijan polun tarpeista. Siiloutunut yksinyrittäminen korvataan yhteistyön vahvistamisella yli lajirajojen. Tämä parantaa osaamisen laatua ja jakamista.
- Eri toimijoiden työnjako, vastuut ja roolit selkiintyvät. Huippu-urheilun arvostus nousee. Nämä kaikki yhdessä johtavat parempaan arvokisamenestykseen, Pekkala luettelee.
Suomalainen liikunta- ja urheiluväki jatkavat keskustelua mahdollisista rakenteellisista muutoksista.
- Ne ovat tärkeitä kysymyksiä, mutta huippu-urheilun muutostyö ei voi jäädä odottamaan niihin vastauksia. Uusi Olympiakomitea syntyy, ja sillä on kokonaisvastuu suomalaisesta huippu-urheilusta, Talermo sanoo.
Huippu-urheiluyksikkö aloittaa toimintansa runsaan vuoden kuluttua. Huippu-urheilun muutosryhmä päättää työnsä toimeksiantonsa mukaisesti vuoden 2012 lopussa.

 

URHEILIJOIDEN AMMATTIENEDISTÄMISSÄÄTIÖ
URHEILIJOIDEN AMMATTIENEDISTÄMISSÄÄTIÖ myöntää vuosittain opiskeluapurahoja kansainvälistä menestystä tavoittelevien tai aktiiviuransa jo päättäneiden huippu-urheilijoiden ammattiin valmistavaan ja tutkintoon tähtäävään opiskeluun. 
 
Opiskeluapurahoja voi nyt hakea sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa: www.olympiakomitea.fi/ura.
Sivuilta löytyvät myös hakuohjeet ja myöntämisperusteet.
 
Hakuaika päättyy 30.9.
URHEILIJOIDEN AMMATTIENEDISTÄMISSÄÄTIÖ
c/o Suomen Olympiakomitea,
Radiokatu 20, 00240 Helsinki
Lisätiedot: asiamies Jari Savolainen
jari.savolainen@noc.fi

 

  
Huippu-urheilun muutosryhmän tavoitteena
MAAILMAN PARAS HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA KOULUTUSTOIMINTA  
 
Suomalaisella huippu-urheilulla on vahvaa osaamista, mutta emme osaa sitä vielä riittävän hyvin jakaa osaksi käytännön valmennusta. Lajit, urheilijat ja asiantuntijat toimivat liiaksi erillään. Jos Suomi haluaa menestyä huippu-urheilun yhä kiristyvässä kilpailussa, nykymenoon on saatava muutos.
- Me emme pysty kilpailemaan suurten maiden kanssa resursseilla emmekä potentiaalisten urheilijoiden lukumäärällä. Meidän valttimme on osaamisen kehittäminen ja jakaminen, huippu-urheilun muutosryhmän jäsen Leena Paavolainen sanoo.
- Tavoitteenamme on maailman paras huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan vahva integrointi käytännön valmennukseen. Vaikka osaajia on jo nyt paljon, heitä on saatava tulevaisuudessa paljon lisää. Jos tässä onnistumme, saamme siitä merkittävän kilpailuedun, Paavolainen jatkaa.
- Palaamme jälleen siihen kaikkein oleellisimpaan – parhaat valmentajat ja muut osaajat ja asiantuntijat on saatava mukaan urheilijan polun eri vaiheisiin. Tämä edellyttää sekä vahvaa verkostoitumista että valtakunnallista huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan johtamista ja koordinaatiota. Tunnemme toisemme ja olemme ketteriä, mikä antaa vahvan pohjan toiminnallemme, Paavolainen painottaa.
Mikä muuttuu?
- Jatkossa haluamme, että urheilijan polku määrittää ne keskeiset osaamistarpeet, jotka varmistetaan laadukkaalla ja tehokkaalla huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, Paavolainen sanoo.
- Näin kaikki käytettävissä oleva tieto tulee lähelle ja kiinteäksi osaksi urheilijoiden valmennusta. Tutkimustoiminta on kiinteästi yhteydessä koulutustoimintaan ja toiminnan rahoitus määräytyy huippu-urheilun tarpeista. Eri toimijoiden yhteistyö lisääntyy ja asiantuntijuus kasvaa, Paavolainen jatkaa.
- Hienoa on huomata, että muutos on tälläkin alueella jo konkreettisesti liikkeellä. Tästä yhtenä esimerkkinä on KIHUn ja Jyväskylän yliopiston ja erityisesti Liikunta- ja terveystieteellisen tiedekunnan vahvistunut yhteistyö ja yhteinen vahva sitoutuminen vastaamaan tulevaisuudessa suomalaisen huippu-urheilun osaamistarpeeseen, Paavolainen toteaa tyytyväisenä.
Tavoitteena on, että suomalaista huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa johtaa ja koordinoi uudistuvan Olympiakomitean yhteyteen perustettava Huippu-urheilun osaamisyksikkö.
- Sillä on kokonaisvastuu tutkimus- ja koulutusverkoston yhteistyöstä ja kehittämisestä. Uudistuva KIHU toimii kiinteänä osana sitä, Paavolainen kertoo.
Huippu-urheilun muutosryhmä tiedottaa työnsä jatkosta ja keskeisistä toimenpide-esityksistä marraskuussa.
Huippu-urheilun muutosryhmän työn etenemistä voi seurata Humun omilta nettisivuilta osoitteesta www.huippu-urheilunmuutos.fi. Sieltä löytyvät myös Leena Paavolaisen sekä KIHU:n johtajan Jukka Viitasalon esitysten videot.

 

URHEILUVAMMOJEN ESIINTYMINEN JA NIIDEN HOITO NUORISOURHEILUSSA


Urheiluvammojen esiintymistä nuorisourheilussa selvitettiin vuoden 2010 huhtikuussa tehdyn kyselytutkimuksen avulla. 14-15-vuotiaille urheilijoille suunnattuun kyselyyn vastasi yhteensä 2523 urheilijaa seitsemästä eri lajista. Urheiluvammoja viimeisen vuoden aikana oli ollut noin puolella vastaajista. Pitkäaikaisista vammoista kärsi joka viides nuori. Vammautumisriski oli suurin jalkapallossa ja yleisurheilussa.

Seitsemän eri lajiliiton yhdelle ikäluokalle tehdyn kyselytutkimuksen mukaan nuorten urheiluvammat olivat varsin yleisiä. Noin 50 % kaikista vastaajista oli kokenut vähintään neljän päivän harjoitustauon aiheuttaneen vamman viimeisen vuoden aikana. Eniten vammoja esiintyi jalkapallossa, telinevoimistelussa ja yleisurheilussa - vähiten vastaavasti maastohiihdossa ja taitoluistelussa. Pojilla oli vammoja keskimäärin hieman enemmän kuin tytöillä.

Suhteuttamalla vammojen määrä käytettyyn harjoitteluaikaan, saatiin vammariski, joka oli suurin jalkapallossa ja yleisurheilussa. Telinevoimistelun vammariski sen sijaan oli kyselyn pienimpiä. Kaikista vammoista äkillisikä oli 62 %, pitkäkestoisia 20 % ja rasitusvammoja 18 %. Selvästi yleisin vamma-alue oli alaraajat (68 %). Seuraavaksi eniten vammoja esiintyi yläraajoissa (13 %) ja alaselässä (12 %).

Vammojen hoitoprosessissa oli lääkäri mukana noin puolessa kaikista tapauksista. Vastaavasti noin neljänosaan tapauksista ei haettu ollenkaan hoitoa. Vammat aiheuttivat keskimäärin 24 päivän mittaisen tauon harjoitteluun, mutta hajonta taukojen kestossa oli erittäin suuri. Erilaisia kipuja ja särkyjä olivat kokeneet noin 57 % vastaajista viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tytöillä niiden esiintyvyys oli noin 15-20 % suurempi kaikissa lajeissa. Tytöt käyttivätkin kipulääkkeitä lähes kaksi kertaa poikia useammin kipujen ja särkyjen vuoksi.

Tutkimusraportti on kokonaisuudessaan luettavissa KIHUn www-sivujen kautta: http://www.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2011_kon_urheiluvam_sel95_18425.pdf

 

Huippu-urheilun muutosryhmä paljasti korttinsa ”NÄIN UUDISTAMME SUOMALAISTA HUIPPU-URHEILUA”
 
Suomalainen huippu-urheilu tarvitsee itsenäisen, riippumattoman ja tulosjohdetun yksikön, jonka parhaat asiantuntijat ovat jatkuvasti lajiliittojen käytettävissä. Huippu-urheilun muutosryhmän näkemyksen mukaan muutostyötä johtaa uudistunut Olympiakomitea/Paralympiakomitea, joka jakaantuu Suomen Urheiluakatemiaan ja Huippu-urheiluyksikköön.
- Olemme edenneet nopeammin kuin itsekään uskoimme. Tarvittava muutos alkoi kirkastua tämän kevään aikana, ja siksi päätimme kertoa suunnitelmistamme julkisesti jo nyt. Suomalaisen urheilun iso kuva, SLU:n johdolla rakentuva Visio 2020, valmistuu omalla aikataulullaan, ja olemme siinä työssä luonnollisesti tiiviisti mukana. Tässä on nyt meidän perusnäkemystämme huippu-urheilun muutoksen mallista, joka on hyvin oleellinen osa kokonaisuutta, muutosryhmän vetäjä Jukka Pekkala sanoi.
- Jos tämä esitys menee syksyllä läpi ja löydämme siihen resurssiratkaisut, ryhmämme aloittaa muutostyön pohjustamisen ja jatkaa tätä työtä koko vuoden 2012 ajan, Pekkala jatkoi.
Huippu-urheilun muutosryhmä järjesti odotetun tiedotustilaisuutensa keskiviikkona Sonera Stadiumilla, Helsingissä. Pekkala kertasi paikalla olijoille koko muutostyön lähtökohdan.
- Tehtävämme on esittää Olympiakomitean ja Paralympiakomitean hallituksille syksyllä, millä tavalla meidän pitäisi muuttaa suomalaisen huippu-urheilun toimintatapoja ja rakenteita. Avoinna on toki vielä muutama kysymys, kuten mistä rahat tähän kaikkeen, mutta uskon vahvasti että sekin ratkeaa lokakuun loppuun mennessä, Pekkala vakuutti.
Kojonkoski: ”Yhteistyötä yli lajirajojen!”
Kaiken lähtökohtana on urheilijan polun rakentaminen innostavasta, monipuolisesta ja laadukkaasta lapsuusvaiheesta tulokselliseen huippuvaiheeseen.
- Esityksessämme olemme selvittäneet muualla maailmalla toimivia malleja. Mutta se, mitä ei ole kenelläkään muulla, on näkemyksemme siitä miten lapsuusvaihe ja nuoruus sekä lajin valintavaihe pitäisi kokonaisvaltaisesti hoitaa, Pekkala jatkoi.
Huippu-urheiluyksikön mallin esitellyt Mika Kojonkoski painotti, että merkittävin muutos on yhteistyön lisääntyminen.
- Meillä on jo nyt paljon vahvuuksia. Oleellista on koota kaikki tietotaito yhteen. Huippu-urheilu tarvitsee yhteisen johdon ja tavoitetilan. Yksiköllä on oltava parhaat mahdolliset asiantuntijat, ja kaikilla pitää olla yhteiset arvot ja pyrkimys erinomaisuuteen.
- Kukaan ei vastaa tällä hetkellä esimerkiksi siitä, että yhteinen kompetenssi eli kaikki se asiantuntevuus ja osaaminen joka meillä on, kasvaisi yli lajirajojen. Kaiken avaintekijä on huipputason asiantuntijoiden ja valmentajien yhteistyö. Se johtaa siihen, että ymmärrys purojen päissä eri puolilla Suomea lisääntyy, Kojonkoski sanoi.
Joukkuelajeja ei ole unohdettu.
- Suurin osa lapsista harrastaa joukkuelajeja. Toisaalta, joukkuelajien parhaat yksilömme pelaavat ammattilaisseuroissa maailmalla. Meidän on otettava huomioon joukkuelajien erityistarpeet, Antti Paananen painotti.
Kojonkoski muistutti, että Suomen kilpailuetuna on ollut ja tulee olla jatkossakin maailman paras huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutusjärjestelmä.
- Kehitystyön johto on saatava mukaan Huippu-urheiluyksikköön. Sinne on saatava joka osa-alueelta kaikki parhaat asiantuntijat, Kojonkoski jatkoi.
Korjus: ”Jakelukanavana Suomen Urheiluakatemia”
Kun osaaminen on koottu yhteen, ja suomalaista huippu-urheilua johdetaan uudistuneesta Olympia/Paralympiakomiteasta, osaaminen on saatava alueellisesti mahdollisimman monen urheilijan polun tueksi.
Jakelukanavana toimii Suomen Urheiluakatemia.
- Meillä on jo 20 urheiluakatemiaa, jotka tekevät erinomaista työtä Olympiakomitean koordinoimana eri puolilla Suomea. Olemme kuitenkin keskittäneet tähän asti voimamme yli 16-vuotiaisiin. Jatkossa meidän on saatava huipputason valmennusosaaminen polun jokaiseen vaiheeseen, lapsuudesta alkaen, Suomen Urheiluakatemiaa esitellyt Tapio Korjus sanoi.
- Koko urheilijan polku on rakennettava huippu-urheilun vaatimustason mukaan. Uusi akatemiamalli vahvistaa huippu-urheiluosaamista paikkakunnilla ja kasvukeskuksissa. Se vaatii alueille satoja ammattivalmentajia lisää. Me uskomme, että löydämme keinot saada tähän tarvittavat resurssit ja näin myös tapahtuu, Korjus painotti.
-Tämä huippu-urheilun muutos on huikea mahdollisuus myös urheiluseuratyölle. Urheiluakatemioiden kautta syntyvä tiivis yhteistyö urheilijan arkiharjoittelun laadun ja olosuhteiden parantamiseksi on suuri tuki seuroille, jatkaa Korjus.
SUMMA SUMMARUM:
”Toimintatavan muutos! Se tässä on se kova juttu. Kun luomme toimintamallin, jossa paras mahdollinen osaaminen tukee urheilijan polkua kaikkialla Suomessa, rakenne seuraa automaattisesti perässä.”
- Jukka Pekkala
”Toimintamme tulee jatkossa perustua yhteistyön konseptiin; huipputason asiantuntijoiden ja valmentajien kesken sekä paikallisten toimijoiden kanssa. Ja osaamista on kehitettävä samalla koko ajan.”
- Mika Kojonkoski
”Uuden rakenteen pitää olla niin hyvä, että siitä on hyötyä meille kaikille. Kaikki päätökset on tehtävä huippu-urheilun vaatimusten ja tavoitteiden pohjalta. Päätöksenteon valta pitää olla huippu-urheilun osaajilla.”
- Tapio Korjus
Huippu-urheilun muutosryhmän työn etenemistä voi seurata Humun omilta nettisivuilta osoitteesta www.huippu-urheilunmuutos.fi. Sieltä löytyvät myös raportit ja videot Sonera Stadiumin infosta sekä Humun aikaisemmista tiedotustilaisuuksista.
 
HUIPPU-URHEILIJAT MUUTOSTYÖN YTIMEEN
Eräs uransa lopettanut valmentaja soitti: ”Kuule Jukka, mitä te siellä oikein puuhaatte? Urheilijalla pitää olla intohimoa ja sitten: antakaa valmentajille toimintamahdollisuudet!”.

Olympiakomitean nimeämä huippu-urheilun muutosryhmä on tehnyt työtä syksyn ajan. Ryhmän perustamisen taustalla oli Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Risto Niemisen ryhmän työ. Jatkon toimeksianto ryhmälle kiteytyi seuraavasti: ”Muutoksen tavoitteena on nostaa suomalaisen huippu-urheilun arvostus, menestys ja asema. Sen toteutumiseksi tarvitaan toimintatapa-, rakenne-, ja resurssi-muutoksia. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kaikkien urheilun toimijoiden sitoutumista ja panosta”.

Huipulle tähtäävän urheilijan polku

Muutosryhmä on kiteyttänyt syksyn aikana työtään ”Urheilijan polku” – viitekehykseen, jossa urheilija lapsuudesta huipulle on keskiössä. Tätä viitekehystä ryhmä syventää kevään aikana mittavalla yhteistyöllä mm. sadan suomalaisen huippu-urheilijan ja kymmenien lajiliittojen kanssa.

Polun perustana Ilo, Innostus ja Intohimo

Jokainen menestykseen johtava polku tarvitsee perustakseen vahvan, jo polun alkuvaiheessa syntyvän kokemuksen ilosta ja innostuksesta. Se jalostuu ”polun varrella” intohimoksi, joka tukee jaksamaan pitkäjänteisen määrätietoisen harjoittelun kohti aikuisvaiheen menestystä. Valmentajakoulutuksen tulee antaa valmiudet urheilijan Ilon, Innostuksen ja Intohimon vahvistamiseen. Kaikilta osin se ei nyt toteudu.

Huippu-urheilijat kutsutaan mukaan

Talven ja kevään aikana kohdataan lähes sata suomalaista huippu-urheilijaa yhdessä lajiliittojen ja urheilumanagereiden kanssa. Joukossa on mukana sekä suuri joukko tämän hetken huippu-urheilijoita että monia jokin aikaa sitten urheilu-uransa lopettaneita urheilijoita.

Lajiliittojen ”polkutalkoot”

Kevään kuluessa konkretisoituvat rivakalla yhteistyöllä myös kymmenien lajien huippu-urheilijan polut. Ne ovat konkreettisia kuvauksia siitä, mitä lajipolku 2010-luvun Suomessa parhaimmillaan tulisi olla. Samalla käynnistyy polkujen kehittämiseen liittyvät muutostyö.

Osaaminen pienen maan vahva kilpailuetu

Osaamisen määrätietoinen kehittäminen ja jakaminen ovat ohittamaton edellytys kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Urheilijan polun eri vaiheista nousevat ne keskeiset osaamistarpeet, jotka linjaavat tulevaisuuden suomalaisen mallin valmentajien koulutuksen, huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä tukipalveluiden rakenteista ja sisällöistä. Yhdessä tekeminen on laaja-alaisen osaamisen kehittämisen edellytys ja osaavalla johtamisella varmistetaan muutostulosten saavuttaminen.