SPU:n toiminasäännöt

Sisältää pykälät 1-19 (hyväksytty syyskokouksessa 21.11.1999)

¨

Yhdistyksen nimi on Suomen Pyöräilyunioni ry, Finlands Cykel Union rf. Kansainvälisissä yhteyksissä käytetään yhdistyksestä epävirallista nimeä The Cycling Union of Finland.

Liiton kotipaikka on Helsinki, toiminta-alueena on koko Suomi ja virallisina kielinä suomi ja ruotsi, tiedotus- ja pöytäkirjakielenä suomi. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto.

Liiton tarkoituksena on kehittää, ylläpitää ja seurata toimintaa, jolla jäsenseurat voivat edistää jäsentensä pyöräilyharrastusta ja tavoitteiden saavuttamista kaikilla tasoilla eri pyöräilymuodoissa sekä toimia niiden yhdistysrekisteriin merkittyjen yhdistysten valtakunnallisena liittona, joissa harrastetaan pyöräilyä tai edistetään pyöräilytoimintaa näiden sääntöjen edellyttämin tavoin ja jotka on hyväksytty liiton jäseneksi näiden sääntöjen mukaisesti. Jäsenistä käytetään näissä säännöissä nimitystä jäsenseura. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Liitto pyrkii toiminnassaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:

1) järjestää pyöräilyyn liittyvää valmennus-, neuvonta-, valistus- ja koulutustyötä.

2) edistää pyöräilyä harrastavien yhdistysten perustamista ja tukee niiden toimintaa.

3) huolehtii jäsenten toimintaedellytysten kehittymisestä.

4) laatii ja vahvistaa näiden sääntöjen määräämin tavoin pyöräilyssä ja liiton muussa toiminnassa noudatettavat säännöt, valvoo sääntöjen noudattamista ja ratkaisee niitä koskevat rikkomukset ja erimielisyydet.

5) Ohjaa ja valvoo jäsenseurojensa kilpailutoimintaa Suomessa ja ulkomailla, päättää Suomen mestaruuskilpailujen järjestämistavasta, Suomen osallistumisesta kansainvälisiin pyöräilykilpailuihin ja edustuksesta niissä, kilpailulisenssien myöntämisestä, järjestää kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja sekä myöntää Suomen mestaruuskilpailujen ja Suomessa järjestettävien kansainvälisten kilpailujen luvat.

6) edustaa jäsenliittona Suomessa Kansainvälistä pyöräilyliittoa (U.C.I.), Euroopan Pyöräilyliittoa (UEC) ja Nordiska Cykelförbundetia (NCF) ja valvoo mainittujen liittojen sääntöjen ja määräysten noudattamista.

7) tiedottaa pyöräilyyn liittyvissä asioissa ja harjoittaa julkaisutoimintaa.

8) esittää toiminta- ja valmennusmääräraha-avustuksia niitä jakaville organisaatiolle ja viranomaisille.

9) osallistuu pyöräilyn asiantuntijaorganisaationa erilaisiin pyöräilyä edistäviin hankkeisiin.

10) hankkii aatteellisen toimintansa tukemiseksi varoja järjestämällä keräyksiä ja arpajaisia, omistaa ja ylläpitää pyöräilyurheilussa tarvittavia laitoksia, harjoittaa kustannus-, kirjanpito- ja kopiotoimintaa, hankkii ja myy urheiluvälineitä jäsenseuroille

11) ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja irtainta omaisuutta

Liiton hallitus päättää liittymisestä muihin järjestöihin ja niistä eroamisesta.

Liitto kuuluu jäsenenä:

Union Cycliste Internationale UCI

Union Eropéenne de Cycliste UEC

Nordiska Cykelförbundet NCF

Suomen Liikunta ja Urheilu ry SLU

Suomen Olympiayhdistys ry OK

Suomen Kuntoliikuntaliitto ry KUNTO

Nuori Suomi ry NS

Liittohallitus voi hyväksyä liiton varsinaisiksi jäseniksi rekisteröidyt yhdistykset, joiden tarkoituksena on edistää ja kehittää pyöräilyä ja jotka sitoutuvat noudattamaan liiton sääntöjä. Liiton tukijäseneksi voi hallitus hyväksyä oikeuskelpoisen yhteisön. Tukijäsenellä ei ole äänioikeutta liiton kokouksissa. Liitohallitus hyväksyy jäsenet kirjallisesta hakemuksesta.

Jäsenseurojen on annettava liittohallitukselle pyydetyt tiedot toiminnastaan, jäsenluvustaan ja osoitteistaan.

Jäsenseuroilta perittävän liittymis- ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous.

Jäsenseura on toiminnassaan velvollinen noudattamaan liiton sääntöjä ja tarkoitusperiä sekä liiton elinten toimivaltansa puitteissa antamia määräyksiä. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet voimassa olevan Suomen Antidopingtoimikunnan dopingsäännöstöön ja sitä kautta Kansainvälisen Olympiakomitean ja kansainvälisen pyöräilyliiton dopingsäännöstöön sekä Euroopan Neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen, pohjoismaisen antidopingsopimuksen sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten sääntöihin.

Jäsenseura voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan liittokokouksessa. Eroaminen tulee voimaan sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana siitä on ilmoitettu.

Liittohallitus voi erottaa jäsenseuran, joka ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksia tai toimii vastoin liiton tarkoitusta tai toiminnan perustaa. Liittohallitus voi myös päättää jäsenenseuran sulkemisesta määräajaksi liiton toiminnasta. Kilpailuoikeuden menettämisestä, sakosta tai varoituksesta päättää liittohallitus sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liittokokouksen vahvistamissa kurinpitomääräyksissä. Liittohallitus voi evätä äänioikeuden jäsenseuralta liiton kokouksessa, jos jäsen ei ole suorittanut säännöissä tarkoitettuja maksujaan liittokokoukseen mennessä.

Liittohallitus voi päättää myös jäsenseuran jäseneen kohdistuvasta liiton alaista kilpailutoimintaa koskevasta kilpailukiellosta, sakosta tai varoituksesta sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liittokokouksen vahvistamissa kurinpitomääräyksissä, jos jäsenyhdistyksen jäsen on urheilun piirissä menetellyt liikunnan eettisten ja urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti.

Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä. Päätöksestä saa valittaa pyöräilyn oikeusturvalautakunnalle ja/tai urheilun oikeusturvalautakunnalle sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty.

Liiton päätösvaltaa käyttää liittokokous. Liiton toimeenpanovaltaa käyttää liittohallitus. Muita liiton toimielimiä ovat pyöräilyjaostot ja hallituksen asettamat valiokunnat.

Varsinaisia liittokokouksia pidetään kaksi kertaa vuodessa, kevätkokous maalis-huhtikuussa ja syyskokous marras-joulukuussa. Liittokokouksen ajan ja paikan määrää liittohallitus. Kokouskutsu lähetetään jäsenseuroille kirjallisesti viimeksi liitolle jäsenluetteloon merkittäväksi ilmoitettuun osoitteeseen tai julkaisemalla kutsu liiton jäsenlehdessä vähintään 30 päivää ennen kokousta.

Asiat, jotka jokin jäsenseura haluaa saada käsiteltäväksi varsinaisissa liittokokouksissa, on esitettävä kirjallisesti liittohallitukselle vähintään 60 päivää ennen ilmoitettua kokousajankohtaa.

Ylimääräinen liittokokous pidetään liittohallituksen kutsusta tai kun liittokokous niin päättää tai kun vähintään neljäsosa liiton äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä liittohallitukselle kirjallisen esityksen. Kokous on kutsuttava koolle kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Ylimääräinen liittokokous kutsutaan koolle samalla tavoin kuin varsinainen liittokokous.

Liittokokous on avoin jäsenseurojen jäsenille. Äänioikeus on vain yhdellä jäsenseuran valtuuttamalla kokousedustajalla. Muilla jäsenseurojen edustajilla on puheoikeus.

Kokousedustajan on liittokokouksessa oltava sen jäsenseuran jäsen, jota hän edustaa, eikä sama henkilö saa edustaa useampaa kuin yhtä jäsenseuraa.

Liittokokouksessa on jokaisella jäsenseuralla yksi perusääni ja sen lisäksi korkeintaan viisi lisä-ääntä. Lisä-äänet määräytyvät viimeksi päättyneen toimintapistekauden aikana jäsenseuran yhteenlasketuista toimintapisteistä. Toimintapistekausi on marraskuun 1. päivästä seuraavan vuoden lokakuun 31. päivään.

Liittokokouksessa voi jäsenseuralla olla yhteensä enintään kuusi ääntä, mutta mikään jäsenseura ei saa käyttää äänestyksessä enempää kuin viidesosaa kaikista kokouksessa edustettuina olevien jäsenseurojen yhteenlasketusta äänimäärästä.

Liittokokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan henkilövaalit arvalla, muutoin päätökseksi tulee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.

Liittokokouksen avaa liiton hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan kunniapuheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai joku muu liittohallituksen tehtävään nimeämä liittohallituksen jäsen. Kokouksen avaaja johtaa puhetta, kunnes kokoukselle on valittu puheenjohtaja. Kokouksen puheenjohtajaksi on valittava äänivaltainen kokousedustaja.

Toimintapisteiden lukumäärän mukaan jäsenseurojen äänimäärät ovat perusääni mukaan luettuna seuraavat:

äänimäärä toimintapisteiden lukumäärä

1 0 - 49

2 50 - 99

3 100 - 199

4 200 - 349

5 350 - 499

6 500 -

Toimintapisteet määräytyvät seuraavasti:

1. Rekisteröidyt jäsenet

Jäsenseura saa yhden toimintapisteen jokaisesta rekisteröidystä jäsenestä, kuitenkin enintään 100 pistettä. Jäseneksi katsotaan henkilö, joka on todistettavasti rekisteröity jäsenseuran jäsen.

2. Rekisteröidyt pyöräilijät

Jäsenseura saa kymmenen (10) toimintapistettä jokaisesta 18 vuotiaasta ja tätä nuoremmasta rekisteröidystä pyöräilijästä, viisi (5) toimintapistettä jokaisesta toimintavuonna 19 vuotta täyttävästä ja tätä vanhemmasta 31.10. mennessä rekisteröidystä pyöräilijästä. Rekisteröity pyöräilijä on se, jolla on liiton vuosittain antama Kansainvälisen Pyöräilyliiton (Union Cycliste Internationale, U.C.I.) mukainen kilpailulisenssi.

3. Rekisteröidyt tuomarit

Jäsenseura saa jokaisesta 18 vuotta täyttäneestä rekisteröidystä tuomarista toimintapisteitä seuraavasti: kansainvälinen komissaari 30 p., kansallinen komissaari 20 p., lähettäjä-luokka 10 p., ensimmäinen luokka 5 p. ja toinen luokka 1 p. Tuomareiden rekisteröinnin suorittaa liitto.

4.Järjestetyt kilpailut

Jäsenseura saa järjestämistään kilpailuista ja kuntopyöräilytilaisuuksistaan toimipisteitä seuraavasti:

- Euroopan tai Pohjoismaiden Mestaruuskilpailu (100 pistettä)

- Ikäluokka- tai Suomen Mestaruuskilpailu (80 pistettä)

- Kansainväliseen kilpailukalenteriin sisältyvä kilpailu (100 pistettä)

- Kotimaiseen kansalliseen kilpailukalenteriin sisältyvä kilpailu (50 pistettä)

- Kuntopyöräilykalenteriin sisältyvät kuntopyöräilytapahtuma (20 pistettä)

Useampipäiväisten kilpailujen järjestämisestä jäsenseura saa toimipisteitä kultakin päivältä erikseen, enintään kuitenkin kolmelta päivältä. Jos kilpailujen järjestäjä on seurayhtymä, jaetaan toimipisteet järjestävien seurojen kesken. Jos samassa yhteydessä järjestetään useamman tasoisia kilpailuja, saa jäsenseura toimipisteitä vain arvokkaimman mukaan.

Sääntömääräiset asiat ovat seuraavat:

1) Kokouksen avaus

2) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

3) Todetaan edustettuina olevat jäsenseurat sekä niiden äänimäärät

4) Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

5) Esitetään vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto

6) Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä

7) Käsitellään muut liittohallituksen ja/tai jäsenseurojen näiden sääntöjen määräämässä järjestyksessä esittämät asiat

Sääntömääräiset asiat ovat seuraavat:

1) Kokouksen avaus

2) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.

3) Todetaan edustettuina olevat jäsenseurat sekä niiden äänimäärät

4) Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

5) Esitetään liittohallituksen laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio

6) Päätetään toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistamisesta

7) Päätetään jäsenseuroilta ja tukijäseniltä perittävistä jäsenmaksuista

8) Valitaan

a) joka toinen vuosi kahdeksi vuodeksi liittohallituksen puheenjohtaja, jota nimitetään myös liiton puheenjohtajaksi

b) kahdeksi vuodeksi neljä liittohallituksen muuta jäsentä erovuoroisten tilalle

c) kahdeksi vuodeksi mahdollisten pyöräilyjaostojen puheenjohtajat erovuoroisten tilalle

d) kaksi tilintarkistajaa ja heille kaksi varatilintarkistajaa

e) joka toinen vuosi kahdeksi vuodeksi oikeusturvalautakunnan kolme jäsentä

f) vuodeksi vaalilautakunnan kolme jäsentä

9) Vahvistetaan kilpailusäännöt ja määräykset

10) Käsitellään muut liittohallituksen ja jäsenseurojen näiden sääntöjen määräämässä järjestyksessä esittämät asiat.

Liittohallituksen tehtävänä on hoitaa liiton asioita lain, näiden sääntöjen ja liittokokousten päätösten mukaisesti sekä edustaa liittoa ja valita liiton edustajat muihin yhteisöihin, valita jaostot, valiokunnat ja työryhmät. Liittohallitus hoitaa liiton taloutta ja omaisuutta. Liittohallitus ottaa palvelukseen ja vapauttaa liiton palkkaamat toimihenkilöt.

Liittohallitukseen kuuluu:

- syyskokouksessa kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja.

- syyskokouksessa kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitut kahdeksan muuta jäsentä, joista vuosittain on erovuorossa puolet. Jos liittohallituksen jäsen eroaa tai erotetaan tai jaoston puheenjohtaja kesken toimikauttaan on estynyt tehtävänsä hoitamisesta, liittokokous voi valita hänen tilalleen toisen henkilön jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa tai kun vähintään kolme sen jäsentä sitä pyytää kirjallisesti puheenjohtajalta määrätyn asian käsittelemistä varten. Liittohallitus on tällöin kutsuttava koolle vähintään kahden viikon kuluessa siitä, kun pyyntö on puheenjohtajalle toimitettu.

Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään neljä muuta hallituksen jäsentä on saapuvilla.

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilövaali ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Liittohallitus voi asettaa alaisuudessaan toimivia pyöräilyjaostoja hoitamaan eri pyöräilylajien asioita. Pyöräilyjaostojen puheenjohtajat valitaan syyskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jaoston puheenjohtajaksi voidaan valita myös henkilö, joka ei ole liittohallituksen jäsen. Myös pyöräilyjaoston muut jäsenet voivat olla liittohallitukseen kuulumattomia asiantuntijoita, jotka liittohallitus nimeää. Pyöräilyjaostojen puheenjohtajilla, jotka eivät ole liittohallituksen jäseniä, on oikeus osallistua liittohallituksen kokouksiin, joissa heillä on oman jaostonsa asioita käsiteltäessä puheoikeus mutta ei äänioikeutta.

Liiton varsinainen syyskokous valitsee vuodeksi kerrallaan vaalilautakunnan, joka koostuu kolmesta henkilöstä. Vaalilautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

Vaalilautakunnan tehtävänä on syyskokouksessa esittää ehdotuksensa hallituksen puheenjohtajaksi ja jäseniksi eroamisvuorossa olevien tilalle sekä esittää ehdotuksensa jaostojen puheenjohtajiksi sekä tilintarkastajiksi ja näiden varamiehiksi seuraavaksi toimikaudeksi.

Liiton varsinainen syyskokous valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan oikeusturvalautakunnan, joka koostuu kolmesta henkilöstä. Lautakunta valitsee itse puheenjohtajan.

Pyöräilyn oikeusturvalautakunnan tehtävänä on käsitellä suosituksia antavana elimenä urheilijan, toimitsijan tai jäsenyhdistyksen tekemiä valituksia, jotka koskevat Suomen Pyöräilyunionia tai sen organisaatiossa olevia jaostojen ja valiokuntien tekemiä päätöksiä. Päätökset voivat koskea erottamista liiton jäsenyydestä, jäsenoikeuksien rajoittamista, kurinpitotoimia, tai tapauksia joissa on kysymys sääntöjen vastaisista päätöksistä.

Pyöräilyn oikeusturvalautakunnan tulee kuulla asianomaisia ja tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita.

Pyöräilyn oikeusturvalautakunta voi osapuolten niin sopiessa toimia myös välimiesoikeutena taloudellisissa kysymyksissä sekä antaa lausuntoja pyöräilyn urheilutoimintaan liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä.

Pyöräilyn oikeusturvalautakunta ei voi ottaa ratkaistavaksi asioita, jotka on ratkaistu tai joita käsitellään yleisessä tuomioistuimessa, urheilun oikeusturvalautakunnassa tai välimiesoikeudessa.

Henkilö, joka liiton puheenjohtajana toimien pitkän aikaa tai muuten toiminnallaan on erinomaisessa määrin edistänyt liiton tarkoitusperien toteutumista, voidaan liittohallituksen esityksestä liittokokouksen yksimielisellä päätöksellä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi. Kunniapuheenjohtajalla on oikeus osallistua liittohallituksen kokouksiin, joissa hänellä on puheoikeus.

Henkilö, joka pitkän aikaa toimien tai muuten toiminnallaan on erinomaisessa määrin edistänyt liiton tarkoitusperien toteutumista, voidaan liittohallituksen esityksestä liittokokouksen päätöksellä kutsua liiton kunniajäseneksi.

Ansiomerkkien myöntämisestä ja muista liiton jäsenseuroja ja niiden henkilöjäseniä sekä muita yhdistyksiä ja yhteisöjä sekä yksityisiä henkilöitä koskevista huomionosoituksista päättää liittohallitus liittokokouksen vahvistamien, näitä asioita koskevien ohjesääntöjen puitteissa.

Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä jonkun liittohallituksen jäsenen tai liittohallituksen määräämän henkilön kanssa.

Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Liiton tilit on jätettävä tilintarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien on annettava kirjallinen lausunto liittohallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä liittokokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

Päätös liiton purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava liiton purkamisesta. Liiton purkautuessa varat on luovutettava pyöräilyn edistämiseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti.

Yhdistyksen nimi on Suomen Pyöräilyunioni ry, ruotsiksi Finlands Cykelunion rf. Yhdistyksen (epävirallinen) englanninkielinen nimi on The Cycling Union of Finland. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä lyhennystä SPU.

SPU:n kotipaikka on Helsinki.

SPU:n viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirjakielenä on suomi.

Tarkoituksen toteuttamiseksi SPU:

- auttaa jäsenyhdistysten omaa toimintaa

- kiinnittää ehdotusten, anomusten, alustusten ym. kautta valtion ja viranomaisten huomiota eri pyöräilymuotojen kilpa- ja harrastetasoille tarpeellisten suorituspaikkojen kehittämiseen ja hankkimiseen

- edistää pyöräilyä harrastavien urheiluseurojen perustamista

- edistää, kehittää ja valvoo jäsenyhdistysten ja niiden jäsenten pyöräilyn kilpailu-, valmennus- ja koulutustoimintaa sekä pyöräilyn edunvalvontaa kotimaassa ja ulkomailla

- valvoo huippupyöräilijöiden etuja yhteistyössä Suomen Olympiakomiteaan, minkä jäsen liitto on

- edustaa jäsenliittona Suomessa kansainvälistä pyöräilyliittoa (Union Cycliste Internationale

– UCI), Euroopan Pyöräilyliittoa (Union Européenne de Cycliste – UEC) sekä

Pohjoismainen Pyöräilyliittoa (Nordiska Cykelförbundet – NCF) ja valvoo näiden järjestöjen sääntöjen ja määräysten noudattamista

- laatii ja vahvistaa toimialansa säännöt sekä valvoo niiden ja kansainvälisen pyöräilyliiton sääntöjen ja määräysten noudattamista

- toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia

- vastaanottaa lahjoja ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä

- tukea pyöräilyn edustusurheilijoiden, asiantuntijoiden ja valmentajien opiskelua ja opintoja

- valmistaa, hankkia ja myydä urheiluun liittyviä välineitä

- toteuttaa pyöräilyyn liittyvää koulutusta, tutkimusta, julkaisu- sekä - viestintätoimintaa

SPU kuuluu jäsenenä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:een, josta käytetään näissä säännöissä lyhennystä SLU.

Liitto voi tehdä päätöksen SLU:sta eroamisesta varsinaisessa tai ylimääräisessä kokouksessaan, jos päätöstä kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa edustetusta äänimäärästä ja ehdolla, että liiton seuraava, aikaisintaan yhden (1) kuukauden kuluttua pidettävä kokous päätöksellään, jota kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa edustetusta äänimäärästä, vahvistaa eroamispäätöksen.

SPU hyväksyy, että sen tekemiä päätöksiä voidaan käsitellä SLU:n asettamassa Urheilun oikeusturvalautakunnassa

SPU voi olla jäsenenä ja yhteistoiminnassa liikunta- ja urheiluyhteisöissä. Jäsenyyksistä päättää hallitus.

SPU:n varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä rekisteröidyt aatteelliset yhdistykset, joiden tarkoituksena on edistää ja kehittää pyöräilyä ja liikuntaa.

SPU:n tukijäseniksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt, joiden tarkoituksena on pyöräilyn ja liikunnan edistäminen.

Jäsenet hyväksyy SPU:n hallitus. Jäseneksi hyväksytyn yhdistyksen tulee välittömästi maksaa liittokokouksen vahvistama liittymismaksu.

SPU voi periä jäsenyhdistyksiltään jäsenmaksua. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen varsinaisilla ja tukijäsenillä. Jäseniltä voidaan periä palvelumaksuja SPU:n palvelujen käyttämisestä. SPU:n syyskokous päättää vuosittain jäsenmaksuista ja niiden suuruudesta. Hallitus päättää palvelumaksuista.

SPU:n jäsenten on lähetettävä hallitukselle sen vaatimat tiedot jäsenen toiminnasta, jäsenmäärästä ja muista hallituksen pyytämistä tarpeellisista tiedoista.

Myös sellainen pyöräilyn alalla toimiva säätiö tai muu yhteisö, joka ei ole SPU:n jäsen, voidaan liittokokouksen päätöksellä oikeuttaa sen hyväksymällä tavalla osallistumaan liiton

toimintaan.

Henkilö, joka on toiminnallaan erityisen ansiokkaasti edistänyt SPU:n tarkoitusperien toteuttamista, voidaan liittokokouksen päätöksellä kutsua SPU:n kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi, jos vähintään ¾ liittokokouksen äänistä sitä kannattaa. Kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla on läsnäolo ja puheoikeus SPU:n varsinaisissa kokouksissa.

SPU:n kunnia-, ansio- tai tunnustusmerkkien sekä plakettien ja pienoisstandaarien myöntäminen tapahtuu liittokokouksen hyväksymien ansiomerkki- ja palkitsemissääntöjen mukaisesti.

Jäsen voi erota SPU:sta tekemällä siitä kirjallisen ilmoituksen SPU:n hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta SPU:n kokouksessa. Eroaminen tulee voimaan heti, mutta jäsenvelvoitteet jatkuvat sen kalenterivuoden loppuun, jonka aikana eroamisesta on ilmoitettu.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei enää täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksia, toimii näiden sääntöjen vastaisesti tai menettelyllään huomattavasti vahingoittaa SPU:a. Ennen erottamispäätöstä jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi SPU:sta, jos jäsen on jättänyt 12 kuukautta aikaisemmin erääntyneen jäsenmaksun maksamatta.

Jos jäsenyhdistys purkautuu, katsotaan se eronneeksi.

Jäsenyhdistys, jonka liittohallitus on erottanut, on oikeutettu saattamaan erottamiskysymyksen SPU:n kokouksen ratkaistavaksi ilmoitettuaan siitä kirjallisesti SPU:n hallitukselle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan.

Hallitus päättää myös jäsenyhdistyksen jäseneen kohdistuvasta kurinpitotoimesta, jos jäsenyhdistyksen jäsen on syyllistynyt 8 §:ssä mainituissa säännöstöissä nimettyyn dopingtai muuhun rikkomukseen tai muutoin urheilun piirissä menetellyt liikunnan eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti. Jäsenyhdistyksen jäseneen kurinpitomenettelyssä kohdistettavat rangaistukset ovat määräaikainen tai elinikäinen urheilun toimintakielto, varoitus tai kilpailuja koskevissa säännöissä mainittu seuraamus.

Ennen rangaistuksesta päättämistä jäsenyhdistyksen jäsenelle on varattava mahdollisuus tulla asianmukaisesti kuulluksi. Dopingrikkomukseen syyllistynyt on kuitenkin väliaikaisessa urheilun toimintakiellossa heti, kun hänelle on annettu todisteellisesti siitä tieto.

Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon seitsemän (7) päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty asianomaisille kirjatussa kirjeessä. Päätöksestä saa valittaa Urheilun oikeusturvalautakunnalle sen mukaan kuin siitä on erikseen määrätty.

Urheilija tai urheilujoukkueeseen kuuluva henkilö kuten valmentaja tai seurajohtaja ei saa itse tai edustajansa kautta lyödä vetoa omasta kilpailutapahtumasta. Rikkomusta seuraa liiton kurinpitosäännösten mukainen kilpailu- ja toimitsijakielto.

SPU ja sen jäsenet ovat sitoutuneet voimassa olevaan Suomen Antidopingtoimikunnan dopingsäännöstöön ja sitä kautta Kansainvälisen Olympiakomitean ja kansainvälisen liiton dopingsäännöstöön sekä Euroopan Neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen, pohjoismaisen antidopingsopimuksen sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin.

Päätösvaltaa käyttää SPU:n liittokokous Liittokokouksiin on jäsenyhdistyksillä, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa maaliskuun loppuun mennessä, oikeus lähettää yksi (1) valtakirjalla äänioikeutettu edustaja, sekä enintään kolme (3) lisäedustajaa, joilla on läsnäolo-oikeus.

Voidakseen käyttää äänioikeuttaan liittokokouksessa tulee jäsenseurojen ilmoittaa liittokokoukseen osallistuva äänioikeutettu edustaja sekä lisäedustajat numerojärjestyksessä kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä.

Valtakirjassa tulee olla äänioikeutetun edustajan ja kolmen lisäedustajan nimet numerojärjestyksessä. Äänioikeutetun edustajan estyessä siirtyy äänioikeus numerojärjestyksessä seuraavalle edustajalle.

Kokousedustajan on liittokokouksessa oltava sen jäsenyhdistyksen jäsen, jota hän edustaa, eikä sama henkilö saa edustaa useampaa kuin yhtä jäsenseuraa.

Liittokokouksissa on kullakin SPU:n jäsenyhdistyksellä yksi (1) perusääni. Äänimäärät kahdesta viiteen (2-5) määräytyvät liiton syysliittokokouksen vahvistaman seuraluokittelun mukaisesti. Jäsenen äänimäärä voi olla enintään viisi (5). Seuraluokittelun hyväksyminen edellyttää vähintään 2/3:n enemmistöä kokouksessa annetuista äänistä.

Liittokokouksessa mikään jäsenyhdistys ei saa käyttää äänestyksessä enempää kuin viidesosaa kaikesta kokouksessa edustettuina olevien jäsenyhdistysten yhteenlasketusta äänimäärästä.

Liittokokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan henkilövaalit arvalla, muutoin päätökseksi tulee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.

Liittohallituksen jäsenillä ja liiton toimihenkilöillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksissa. Liittokokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin henkilöille.

Tukijäsenillä on liittokokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

SPU:n varsinaisia kokouksia ovat kevät- ja syysliittokokous.

Kevätliittokokous pidetään huhtikuussa ja syysliittokokous marraskuussa. Kutsu ja esityslista SPU:n varsinaiseen liittokokoukseen on lähetettävä jäsenille vähintään kuukausi etukäteen sähköisesti tai kirjallisesti.

Liittokokouksen avaa SPU:n hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan kunniapuheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai joku muu liittohallituksen jäsen. Kokouksen avaaja johtaa puhetta, kunnes kokoukselle on valittu puheenjohtaja.

SPU:n kevätliittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) kokouksen järjestäytyminen

2) todetaan edustettuina olevat jäsenyhdistykset ja niiden äänimäärät sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

3) esitetään SPU:n vuosikertomus sekä tilinpäätös ja tilintarkastajan tilinpäätöksestä antama lausunto, sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta

4) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä asianomaisille

5) valitaan ehdollepanotoimikunta ja päätetään sen tehtävistä

6) Käsitellään muut hallituksen tai jäsenten esittämät asiat

SPU:n syysliittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) kokouksen järjestäytyminen

2) todetaan edustettuina olevat jäsenyhdistykset ja niiden äänimäärät sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

3) päätetään liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus

4) päätetään hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkiot

5) hyväksytään SPU:n strategia ja päätetään strategian mukaisten jaostojen ja valiokuntien asettamisesta, mikäli strategiakausi on päättymässä

6) vahvistetaan seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma

7) valitaan hallituksen puheenjohtaja, mikäli hänen toimintakautensa on päättymässä

8) valitaan hallituksen jäsenet (8), mikäli heidän toimintakautensa on päättymässä

9) valitaan tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja

10) käsitellään muut hallituksen tai jäsenten esittämät asiat.

SPU:n ylimääräinen liittokokous pidetään, jos SPU:n liittokokous tai hallitus niin päättää tai jos kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä esittämänsä asian käsittelemistä varten vaatii. Kutsu ja esityslista SPU:n ylimääräiseen kokoukseen on lähetettävä jäsenille sähköisesti tai kirjallisesti vähintään kaksi viikkoa etukäteen.

Jäsenen, joka haluaa esittämänsä asiansa varsinaisen kokouksen esityslistalle, on ilmoitettava siitä sähköisesti tai kirjallisesti SPU:n hallitukselle kevätliittokokoukseen 15.2. mennessä ja syysliittokokoukseen 15.9. mennessä.

SPU:n asioita hoitaa hallitus. Hallituksen alaisena on SPU:n toimisto, mitä johtaa hallituksen valitsema toiminnanjohtaja.

Hallituksen muodostaa puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä kirjallisesti sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään neljä (4) jäsentä on kokouksessa. Hallituksen käsittelemät asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, henkilövaaleissa arpa.

Jos hallituksen jäsen eroaa kesken toimikauttaan, valitsee liittokokous toisen hänen tilalleen toimikauden loppuajaksi, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi.

SPU:iin säännöllisessä työsuhteessa oleva henkilö ei voi kuulua hallitukseen.

Hallituksen tehtävänä on hoitaa SPU:n asioita yhdistyslain, näiden sääntöjen ja SPU:n

kokousten päätösten mukaisesti.

Hallituksen tehtävänä on mm:

· kutsua koolle SPU:n kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat

· edustaa Suomen Pyöräilyunionia

· pitää jäsenluetteloa sekä hyväksyä ja erottaa liiton jäsenet

· nimetä puheenjohtaja ja jäsenet liittokokouksen asettamiin jaostoihin ja valiokuntiin, sekä asettaa avukseen ja asioita valmistelemaan työryhmiä.

· hoitaa SPU:n taloutta ja tilinpitoa ja laatia toimintasuunnitelma, talousarvioesitykset sekä vuosikertomus

· päättää jäseniltä perittävien palvelumaksujen suuruus

· myöntää Suomen mestaruuskilpailujen, kansainvälisten ja kansallisten kilpailujen järjestämisluvat

· hyväksyä kilpailukalenteri

· vahvistaa Suomen ennätykset ja pitää niistä kirjaa

· tehdä esitykset olympiakomitealle ja muille yhteisöille

· valita liiton edustajat arvokilpailuihin, sekä kongresseihin ja kokouksiin

· ottaa palvelukseen ja erottaa liiton toimihenkilöt, määritellä heidän tehtävänsä sekä sopia palkka- ja muista eduista

· laatia ja hyväksyä liiton ja muiden yhteisöjen väliset sopimukset ja tarvittaessa esitellä ne liittokokoukselle hyväksyttäväksi

· myöntää SPU:n viirit, ansiomerkit ja kunniaplaketit

· myöntää kilpailijoiden lisenssit

SPU:n nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja yksin, tai varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja liittohallituksen määräämän henkilön kanssa.

SPU:n tilikausi on kalenterivuosi.

SPU:n sääntöjä voidaan muuttaa, jos sääntömuutosta on kannattanut kolme neljäsosaa annetuista äänistä, ellei yhdistyslain säännöksistä muuta johdu. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

Päätös SPU:n purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava SPU:n purkamisesta. SPU:n purkautuessa varat on luovutettava pyöräilyn edistämiseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti.